Renkajärvi (35.885.1.010)

Hoppa till: navigering, sök

Renkajärvi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Renkajärvi
Sjönummer: 35.885.1.010
Avrinningsområde: Renkajoen yläosan valuma-alue (35.885)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 608,31 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 34,9 km
Höjd över havet: 121,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Muikku, Puronieriä och Suutari

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 56' 42", 24° 7' 13.8"

Renkajarvi ilmasta.JPG


Järven erityispiirteet

Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä.

Rimminlammi

Renkajärven pohjoispäässä on pieni lahti, jonka veden laatu poikkeaa niin paljon muusta järvestä, että sitä voidaan pitää erillisenä vesistönä. Lahtea kutsutaan Rimminlammeksi ja sen koko on 3,6ha ja syvyyttä sillä on enimmillään 2,9m. Lammen valuma-alue koostuu paljolti Renkajärven pohjoisesta valuma-alueesta, joka pitää sisällään useita soita.

Lammen vesi on lievästi sameaa ja ruskeanväristä. Lammen happitilanne on tyydyttävä, mutta pohjassa happea oli eräässä mittauksessa vain 14%. Lampi on tyypiltään runsashumuksinen järvi, jonka tila on luokiteltu hyväksi.

Lammen rannoilla kasvaa ilmaversoiskasveja, kuten järviruoko, järvikorte, pullosara. Myös kelluslehtisiä ja irtokellujia, kuten isolumme ja pikkulimaska löytyy. Varsinkin pikkulimaskan esiintyminen kertoo lammen rehevyydestä.

Nykytila ja suojelu

Puhtaan järven suojelusta huolehtii vuonna 2008 perustettu Renkajärven suojeluyhdistys. Yhdistys toimii aktiivisesti ja siihen kuuluu yli 200 jäsentä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

  • Järvestä tehtiin koekalastus vuonna 2009
  • Renkajärven pesivään linnustoon kuuluu mm kuikka, isokoskelo ja telkkä.
  • Karun järven vesi- ja rantakasvillisuus on monipuolista. Rannoilta löytyi vuoden 2001 tutkimuksessa yhteensä 370 ruoho- ja puuvartista lajia.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Asutus keskittyy kolmeen kylään, jotka ovat Vuohiniemi, Myllykylä ja Rimmilä. Vakituinen asutus on vähentynyt, mutta järven rantamilla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Vesistön tärkein käyttötapa on virkistys ja kalastus.

Tarut ja tositarinat

Renkajärvessä on kahdeksan saaren jono. Jättiläinen tuli pohjoisesta ryöstämään viljavaa hämäläistä maata. Hän sulloi säkin täyteen maata, heitti sen selkäänsä ja lähti astelemaan kotia kohti. Säkissä oli reikä, josta valui jokaisella askeleella maata. Näin syntyivät Renkajärven saaret: Kaitasaari, Niinisaari, Lammassaari, Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari.

Renkajärven yli on kulkenut viikinkiajoista lähtien talvitie Hämeenlinnasta Turkuun. Järven ranallata löytyi vuonna 1906 hopeakätkö, jonka rahat ja korut ovat peräisin 1040-luvulta. Luurilan talon mailta löytyneet esineet ovat nähtävissä Kansallismuseossa viikinkiajan vitriineissä. Löydön tunnetuin esine on Luurilan tai Hattulan lintu, josta on tehty Kalevala-koru.

Aiheesta muualla