Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

Hoppa till: navigering, sök









131 728 000 m³
0,132 km³
131 728 000 000 l

Repovesi, Luujärvi, Tihvetjärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kymmenedalens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Repovesi, Luujärvi, Tihvetjärvi
Sjönummer: 14.981.1.001
Avrinningsområde: Repoveden - Luujärven alue (14.981)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 2 280,63 ha
Djup: 41,2 m
Medeldjup: 5,78 m
Volym: 131 728 000 m³0,132 km³
131 728 000 000 l

Strandlinje: 147,62 km
Höjd över havet: 76,6 m

Administrativa områden

Kommun: Kouvola
Landskap: Kymenlaakson maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 9' 23.4", 26° 51' 24.48"

Järven erityispiirteet

Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)

Järviwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.

Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järviwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.

Nykytila ja suojelu

Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)

Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.

Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi riippusillalta. ©Korja Kimmo

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo

Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lähteet

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.

Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.