Ridasjärvi (21.094.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








2 318 960 m³
0,00232 km³
2 318 960 000 l

Ridasjärvi är en ganska stor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ridasjärvi
Sjönummer: 21.094.1.001
Avrinningsområde: Ridasjärven valuma-alue (21.094)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 296,57 ha
Djup: 2,56 m
Medeldjup: 0,78 m
Volym: 2 318 960 m³0,00232 km³
2 318 960 000 l

Strandlinje: 7,25 km
Höjd över havet: 81,3 m

Administrativa områden

Kommun: Hyvinkää
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Puronieriä, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 38' 30.48", 24° 59' 5.28"

Järvi ja sen ympäristö

Matalassa Ridasjärvessä keskisyvyys on vain 0,8 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä. Järven vesialaksi on arvioitu 291 ha ja rantaviivan pituudeksi runsaat 7 km. Järvi on suorantainen ja voimakkaasti umpeen kasvava.

Suurelta, 8,4 km2, valuma-alueelta järveen tulee vettä Aulinjoen kautta Sykäristä sekä Panninojasta ja Parikkaanojasta, jotka keräävät vetensä Mustasuolta ja Ritassaarensuolta. Järven rantoja ympäröivät laajat suot, lukuun ottamatta järven itärannan kapeaa moreeniselännettä, jolle on rakentunut Ridasjärven kylä. Ridasjärven valuma-alue on maankäytöltään peltovaltainen. Järveen juoksutetaan kesäisin lisävettä Päijänne-tunnelista. Ridasjärvestä vesi laskee Keravanjokeen.

Ridasjärvi ja sitä ympäröivät suot; Järvisuo ja Ritassaarensuo muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden, joka on suojeltu Natura2000-alueena. Ridasjärveä ympäröivät suot on rauhoitettu soidensuojelualueena vuonna 1981. Järvi on ympäristöineen valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan.

Veden laatu

Ridasjarvi

Ridasjärven vedenlaatua seurataan kesällä kuukausittain järveen johdettavan lisäveden velvoitetarkkailuun perustuen. Talvisin järven happitilanteesta saadaan käsitys Keravanjoen yläjuoksulta säännöllisesti otettavista näytteistä.

Ridasjärvessä vesi on ruskeaa humusvettä, jossa korkeat ravinnepitoisuudet takaavat rehevät kasvuolosuhteet. Korkeasta ravinnetilasta hyötyvät suurvesikasvit ja niiden pinnoille kiinnittyneet päällyslevät. Vesikasvit valtaavatkin kesän kuluessa järven laajalti ja hankaloittavat vesillä liikkumista. Järvessä planktonlevien määrää arvioidaan säännöllisesti klorofylli a-mittauksin ja kasviplanktonlajistoa tutkimalla. Tulokset osoittavat rehevyyttä. Kesän 2013 näytteissä kasviplanktonbiomassat vaihtelivat 1-4 mg/l. Haitallisten sinilevien eli syanobakteerien osuus oli matala 1-7 %. Sinilevien runsastumista on toisinaan järvessä todettu, mutta lyhytaikaisesti.

Kesän aikana, kun Ridasjärveen johdetaan keskimäärin 600 l/s väritöntä, niukkaravinteista lisävettä Päijänne-tunnelista, järven vesi vaalenee ja ravinnepitoisuudet laskevat. Etenkin typpipitoisuuksissa tapahtuu selvää laskua.

Kun kasvukauden jälkeen järven suuri kasvimassa lakastuu ja alkaa hajota, kuluu happea ja ravinteita vapautuu takaisin veteen. Talvella järven happivarat ehtyvät nopeasti, kun järveen muodostuu jääkansi. Usein jo helmikuussa Keravanjoen latvoilla vesi on ollut heikkohappista Ridasjärvestä tulevasta, lähes hapettomasta vedestä johtuen. Matalassa järvessä veden vaihtuvuus on kuitenkin nopeaa ja järven tulopurojen hapellinen vesi edesauttaa kalojen selviämistä järvessä. Ridasjärven tiedetään olevan hyvä haukijärvi.

Ridasjärven järvityyppi on Matala humusjärvi (Mh). Sen ekologinen luokka on arvioitu hyväksi.

Vesiluonto

Kasvillisuus

Ridasjärven vesikasvillisuutta tutkitaan vakiintuneilta kasvilinjoilta noin viiden vuoden välein. Viimeisin kartoitus on vuodelta 2010 (tekijä: J. Venetvaara), jolloin vakiintuneilta kasvilinjoilta löydettiin 43 vesikasvilajia ja 32 rantakasvilajia. Lisäksi linjojen ulkopuolelta löydettiin kolme muuta vesikasvilajia ja yksi rantakasvi. Uusina vesikasvilajeina todettiin molemmat karvalehtikasvit (Ceratophyllum). Ridasjärvi on hentokarvalehti, C. submersum -lajin toinen löytöpaikka Suomessa.

Kartoituksen perusteella Ridasjärvi on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen. Siitä ovat merkkinä tärkeimpien järven umpeenkasvun indikaattorilajien (järvikorte, järvikaisla, järviruoko, terttualpi ja myrkkykeiso) runsastuminen, mikä on ollut hyvin nopeaa vuosien 2005-2010 välillä. Muussa kasvillisuudessa on myös tapahtunut muutoksia. Rahkasammaleet (Sphagnum squarrosum ja S. angustifolium) ja järvikuirisammal ovat runsastuneet luhtaniittyjen muodostumisen ja laajentumisen seurauksena.

Suot

Ridasjärven suoalueet kuuluvat Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykeeseen. Suoyhdistymän vallitsevana suotyyppinä ovat rämeet nevapainanteineen, mutta alueella on pienialaisesti myös ruoho- ja heinäkorpea. Suoalue on valtakunnallisesti merkittävä konsentrinen kermikeidas, suoyhdistymänä melko hyvin kehittynyt, ehjä ja monimuotoinen kokonaisuus. Suon linnustoon kuuluu useita eteläisimmässä Suomessa harvinaisia lajeja.

Linnusto

Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Se on pesimälinnustoltaan monipuolinen, mutta myös sen muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys on huomattava. Järvellä pesii naurulokkiyhdyskunta, jossa esiintyy myös harvinaisia pikkulokkeja. Lintudirektiivin lajeista mainittakoon pesivät kaulushaikara, ruskosuohaukka, mustakurkku-uikku ja luhtahuitti. Runsaina esiintyviä lintulajeja ovat sinisorsa, telkkä, nokikana ja härkälintu.

Alueella esiintyy myös uhanalaisia ja harvinaisia hyönteislajeja, kuten luumittari (Aspitates gilvaria), muurainhopeatäplä (Clossiana freija) ja rämelehtimittari (Scopula virgulata)

Vesistön käyttö

Lisäveden johtaminen

Lisäveden johtaminen Päijänne-tunnelista Panninjoen kautta Ridasjärveen ja edelleen Keravanjokeen ylläpitää virkistyskäytölle riittävää vedenkorkeutta Keravanjoessa. Vettä johdetaan kesäisin enimmillään 5 milj. m3. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Ridasjärven veden laadulle. Johtaminen perustuu vesioikeuden lupaan vuodelta 1988 ja sitä toteuttaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitos kuntayhtymä. Ridasjärven pinnankorkeutta seurataan järven luusuan padolla.

Kalastus, linnustus

Ridasjärvi kuuluu Uudenmaan Natura2000-kohteisiin, joten kalastajien kannattaa tarkistaa alueelliset lupa- ja kalastussäännöt kalastusluvan myyjältä. Vesistössä esiintyvän luontaisen kalakannan lisäksi Ridasjärveen nousee lohikaloja talvehtimaan Keravanjoelta. Kalastus Ridasjärvessä onnistuu läänikohtaisella vieheluvalla ja osakaskunnan omalla luvalla. Ridasjärven osakaskunta toimii Ridasjärvellä ja sen alueeseen kuuluu myös Panninjoki ja Sykäri (eli Laitilanjärvi). Luvat osakaskunnan vesialueille on myynyt Kylis -kahvilakioskilta Ridasjärven kylällä.

Ridasjärvi on suosittu sorsastuspaikka. Metsästyskortin omaavat voivat ostaa lupia Kylis-kahvilakioskilta.

Ridasjärven kalastuskunta tukee pienpetopyyntiä (supi, minkki, kettu), jotta alueen vesilinnuston pesintä ja poikastuotto onnistuisivat varmemmin. Lainattavissa on loukkukalustoa ja lisäksi paikallisille metsästysseuroille maksetaan pienpeto-rahaa.

Reitit ja paikat

Ridasjärven koillisrannalla on lintutorni. Alueellisten lintuharrastajien kotisivuille

Järven itärannalla on yhteisranta, josta veneen onnistuu saamaan vesille.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla