Ruovesi (yhd.)

Hoppa till: navigering, sök

Ruovesi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ruovesi
Sjönummer: 35.331.1.001, 35.332.1.001
Avrinningsområde: Ruoveden lähialue (35.331), Paloselän alue (35.332)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 6 607,92 ha
Djup: 46,55 m
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 319,12 km
Höjd över havet: 96,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

29 marraskuu 2016 09:49:00
Lumikko etsii hiiriä
Haapasaaren Lomakylä, Haapasaarentie 5, 34600 RUOVESI

36px

29 marraskuu 2016 09:49:00
Vessla
Haapasaaren Lomakylä, Haapasaarentie 5, 34600 RUOVESI

29 elokuu 2016 09:42:00
16 °C
Kirkonkylän uimaranta, Ruovesi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Puronieriä, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

Järven erityispiirteet

Ruovesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 66,1 km² ja se on Suomen 63. suurin järvi. Järven ylärajana on Salonsaari, jonka molemmin puolin Tarjanteen vedet virtaavat Ruoveteen. Alarajana on Kautunvuolle ja Kautun kanava.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 5769 km² ja järvisyys 12,0 %. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Tarjannevedeltä, 3193 km². Järven itäpäähän laskee Keuruun reitti, 2028 km².

Ruoveden kolme suurinta selkää ovat Ruovesi, Mustaselkä ja Paloselkä. Suurin saari on Sotkansaari (52 ha). Sitä suurempi Koljonsaari on nimestään huolimatta niemi.

Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Palovesi-Jäminginselän ja Tarjanteen kanssa Ruovesi muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Kautun asteikolta vuosilta 1883–1992. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,09 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 102 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+98,37 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,31 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.

Vedenkorkeusero Kautussa on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 53 m3/s.

Nykytila ja suojelu

Ruoveden Paloselkä on osa 66 km² laajuista Ruovettä. Paloselälle kerääntyy vedet laajalta (2 200 km²) alueelta, johon kuuluu muun muassa Kuorevesi ja Keuruselkä. Paloselän lähivaluma-alue edustaa ainoastaan pientä (110 km²) osaa koko valuma-alueesta. Paloselästä vedet kulkevat Hanhonvuolteen kautta Ruoveden Sotkanselkään, josta ne edelleen laskevat Pöytäselän kautta Paloveteen.

Paloselkä on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Viimeisten vuosien ajan fosforipitoisuus on pysynyt selvästi tavoitearvon alapuolella. Klorofyllipitoisuudessa on tapahtunut useita pieniä tavoitearvon ylityksiä. Sekä fosforin että klorofyllin pitoisuudessa on havaittavissa selkeä laskeva trendi vuosien 1990-2014 aikana. Tämä johtuu etenkin pistekuormituksen loppumisesta, minkä ansiosta järven tila on tällä hetkellä hyvä. Paloselän syvänteessä (17 m) esiintyy kuitenkin ajoittain pohjanläheisen veden happikatoa (0 mg/l) lopputalvella ja -kesällä. Happivajetta (alle 5 mg/l) alkaa esiintymään jo heinäkuussa ja elo-syyskuussa hapen pitoisuus laskee monesti nollaan. Happitilanne helpottaa syksyllä kun vesien viileneminen ja tuulet mahdollistavat veden sekoittumisen.

Paloselällä suoritettiin koekalastusta vuonna 2012. Ahvenista mitattu elohopeapitoisuus ylitti suositusarvon, minkä takia järven kemiallinen tila on hyvää huonompi. Syynä on elohopean kaukokulkeuma ja huuhtouma.

Ruovesi.jpg

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Ruoveden Paloselällä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Ruovesi on tyypitelty keskikokoiseksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla