Rutajärvi (35.286.1.004)

Hoppa till: navigering, sök

Rutajärvi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Rutajärvi
Sjönummer: 35.286.1.004
Avrinningsområde: Kortejärven - Rutajärven alue (35.286)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 1 097,94 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 38,34 km
Höjd över havet: 99,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Karppi, Kuore, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 4' 3.36", 23° 27' 28.8"

Järven erityispiirteet

Rutajärven pinta-ala on noin 11 km² ja rantaviivaa on noin 38 km. Suurin syvyys on noin 24 m ja keskisyvyys on noin 8,2 m. Saaria Rutajärvellä on 4 kookasta sekä kymmenkunta pienempää. Järveä halkovat luode- kaakko -suuntaiset kallioperän rakenteet. Erityisen selvästi tämä näkyy esimerkiksi Lielahden, Ratalahden, Kajaniemen ja Niemelän niemen muodoissa. Suurimmat saaret Vohlissaari, Heinussaaret ja Kalliosaaret sijaitsevat järven itäosassa. Pieniä saaria sekä kallioluotoja on rantojen läheisyydessä sekä järven länsilaidalla. Rannat ovat Rutajärvellä pääosin kivikkoiset ja kallioiset, etenkin sen lounais- ja etelärannat ovat erityisen jylhiä. Ratalahdesta kohoaa komea Kormuntinvuori noin 50 metriä vedenpinnan yläpuolle. Kallioisia rantoja ympäröi usein moreenipeite, alavammilla seuduilla maaperä on yleensä savea. Veden laatu Rutajärvessä voidaan luokitella olevan yleisluokaltaan tyydyttävä. Rutajärvi on ruskean sävyinen rehevähkö järvi.

Nykytila ja suojelu

Veden ph on normaali, ajoittain esiintyy happivajausta ja lisääntyvässä määrin leväesiintymiä. Uudessa pintavesien ekologisessa ja kemiallisessa luokituksessa Rutajärvi kuuluu luokkaan hyvä.

Järviketjua on laskettu useassa vaiheessa. Nykyiset vedenjuoksutukset ja korkeudet perustuvat vuoden 1943 laskusuunnitelmaan ja 1983 annettuihin selventäviin määräyksiin. Vedenkorkeutta säädellään Kortejärven alapuolella Nokoorin padolla. Järvelle on laadittu kunnostussuunitelma, missä mm. juoksutusehtoja muokattaisiin nykypäivää vastaaviksi vuonna 2006.

Kankaanpään ranta-alueet järven itäpäässä, SL 308, on suojeltu. Rutajärveltä on esitetty julkisesti esiintymähavainnot seuraavista perinnebiotoopeista:

  • rantalitukka, Cardamine parviflora
  • pohjanpussisammal, Marsupella sphacelata (Gieseke ex Lindenb.) Dumort

Kajaniemessä on kartoitettu arvokkaita kalliojyrkänteiden alapuolisia lehtoja ja korpia.

Rutajärvi.jpg

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Rutajärvellä suoritettiin vuonna 2005 koekalastus. Saalis jakaantui kappalemäärän mukaan seuraavasti:

  • Pasuri 26 %
  • Särki 22 %
  • Ahven 21 %
  • Sulkava 10 %
  • Kiiski 8 %
  • Kuha 5 %
  • Kuore 3 %
  • Lahna 2 %
  • Hauki, made, sulkava kukin 1%

Painon mukaan kokonaissaalis oli:

  • Kuha 10,59 kg
  • Pasuri 9,8
  • Ahven 8,8
  • Särki 8,17
  • Made 2,39
  • Lahna 2,2
  • Muut 5,26

Särkikaloja 62,3 % kappalemäärästä ja 49.8 % painosta.

Hauen osuus on liian pieni todelliseen tilanteeseen verrattuna.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Urjalan asutus on vanhastaan keskittynyt Rutajärven ja sen vesistöjen varsille ja vesistöjen ympärille syntyi Urjalan pitäjäkin aluksi keskuksenaan Rutajärven- Kortejärven välinen alue, nykyisin nimeltään Urjalankylä. Nuuta- ja Rutajärven väliselle kannakselle syntyi Nuutajärven lasitehdas ja taajama. Järven rannalla ja läheisyydessä on noin 200 loma-asuntoa ja mm. leirintäalue.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry