Sääksjärvi (04.174.1.008)

Hoppa till: navigering, sök

Sääksjärvi är en ganska stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sääksjärvi
Sjönummer: 04.174.1.008
Avrinningsområde: Pahakkalanjoen valuma-alue (04.174)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 272,94 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 11,75 km
Höjd över havet: 93 m

Administrativa områden

Kommun: Joroinen, Rantasalmi
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 3' 44.28", 27° 56' 13.92"

Järven erityispiirteet

Sääksjärvi on pinta-alaltaan 280 hehtaaria.

Nykytila ja suojelu

Sääksjärvi on luokiteltu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmasssa ekologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi.

Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu.

Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Kun vuonna 1995 särjen osuus hoitokalastus-saaliista oli vielä 80 %, vuonna 2005 osuus oli enää 20 %.

Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sääksjärven merkittävimmät saaliskalalajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä. Viime vuosina saaliiksi on saatu myös kuhaa ja rapuja. Kun vuoden 1998 on tiedustelujen mukaan saaliiksi saatu 1100 rapua, vuonna 2008 saalisrapujen määrä oli vain 182 kappaletta.

Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sääksjärven kalakantaa käyttää hyödykseen arviolta noin 30 ruokakuntaa ja yleisimmät pyydykset ovat katiskat ja verkot. Kalastuksen haittatekijäksi koetaan vedenlaadun heikkeminen, joka näkyy muun muassa pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä, sekä vähäarvoisten kalojen runsautena.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla