Sääksjärvi (23.097.1.002)

Hoppa till: navigering, sök

Sääksjärvi är en ganska stor insjö i Karjaanjoki (23) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sääksjärvi
Sjönummer: 23.097.1.002
Avrinningsområde: Mätäjoen valuma-alue (23.097)
Huvudavrinningsområde: Karjaanjoki (23)

Basuppgifter

Yta: 260,02 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 10,35 km
Höjd över havet: 99,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

13 tammikuu 2019 13:00:00
Enhetligt istäcke (26 cm)
Sääksjärvi

Jää 26cm 13 1 19.jpg

5 tammikuu 2019 15:24:00
17 cm (Snötäcket)
Havaintopaikka 4

5 tammikuu 2019 15:21:00
20 cm (Snötäcket)
Havaintopaikka 4

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 30' 33.48", 24° 40' 5.52"

Järven erityispiirteet

Suomessa on 17 Sääksjärveä, Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. Ylivoimainen ykkönen (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on Vimpelin Sääksjärvi (3,0 km²).

Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.

Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää. Hyvinkään kaupungin sivuilta löytyy järven syvyyskartta.

Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea. Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.

Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla. Järvessä on muutama pieni saari, joista suurin on Mustasaari (0,26 ha). Sääksjärvi kuuluu Sääksjärven Natura2000-alueeseen ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelma-alueeseen

Veden laatu

Nurmijärven kunta tarkkailee Sääksjärven veden laatua säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Järven koillisrannalla olevan uimarannan veden laatua seurataan kesäisin. Säännöstelyvelvoitteen havaintopaikka on Sääksjärvi, keskiosa 1, jossa syvyyttä on 8,5 metriä. Näytteitä on otettu useasta syvyydestä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kokoaa ja julkaisee tulokset osana Nurmijärven pintavesien seurannan raporttia.

Sääksjärvi kuuluu tyypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Järvi on ekologiselta tilaltaan hyvä erinomaisen sijaan, sillä järven tila vaikuttaa heikentyneen ranta-alueilla.

Sääksjärven vesi on erittäin kirkasta (sameusarvot usein alle 1 FNU) ja lähes väritöntä pohjaveden vaikutuksesta. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on ollut keskimäärin noin 7 mg Pt/l ja näkösyvyys on ollut usein jopa 5–6 m. Myös kemiallinen hapenkulutus on ollut erittäin matala. Veden pH on noussut 1980-luvun jälkeen. Viime vuosina pH on ollut hieman alle neutraalin. Alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut vain välttävää/tyydyttävää tasoa (keskiarvo 0,1 mmol/l vuosilta 2005–2014).

Sääksjärven happitilanne on ollut pääasiassa hyvä. Talvisin happitilanne on ajoittain heikentynyt pohjanläheisissä vesikerroksissa. Järveen purkautuva pohjavesi on heikkohappista eikä jääpeitteen ja talvisin Sääksjärveen muodostuvan lämpötilakerrostuneisuuden vuoksi happea pääse juurikaan alusveteen. Esimerkiksi vuonna 2013 maaliskuun puolessa välissä seitsemässä metrissä happea oli enää 2,3 mg/l ja hapen kyllästysvajaus oli 83 %. Vähähappisen veden osuus koko järven tilavuudesta on pieni.

Ravinnepitoisuudet ovat olleet karun järven tasolla. Kesä-syyskuussa pintaveden (0–2 m) kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli 9 µg/l vuosina 2005–2014. Kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo vastaavalta ajalta ja syvyydeltä oli hieman yli 300 µg/l. Kokonaistyppi-fosforisuhde on ollut usein korkea, mikä kertoo perustuotannon olevan fosforirajoitteinen eli levätuotantoa säätelee fosfori. Ravinteiden suhteessa on kuitenkin havaittu paljon vaihtelua kasvukaudella. Tämä on tyypillistä niukkaravinteisissa vesissä, joissa kilpailu ravinteista on kovaa.

Sääksjärven kasviplanktonin rakennetta ja määrää on tutkittu viidesti 2000-luvulla. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut matala (0,3–1,0 mg/l) ja haitallisia sinileviä on ollut hyvin vähän näytteissä. Sinileväkukinnoista on silti havaintoja järvellä. Vuonna 2004 puolet kokonaisbiomassasta muodosti Gonyostomum semen -limalevä, joka yleensä viihtyy ruskeissa humuspitoisissa vesissä, mahdollisesti kesätulvan seurauksena. Muina vuosina limalevää ei ole havaittu kasviplanktonnäytteissä lainkaan tai vain hyvin vähän.

Kasviplanktonin määrää kuvastavan a-klorofyllin pitoisuus on määritetty vähintään vuosittain. Vuosien 2005–2014 a-klorofyllipitoisuuden kasvukauden keskiarvo, noin 4 µg/l, kuvastaa karun järven olosuhteita. Korkein pitoisuus oli vuoden 2006 elokuun lopussa määritetty 14 µg/l. Vuosina 1999–2006 Sääksjärvellä on havaittu tavanomaista selkeästi korkeampia, lievää rehevyyttä kuvastavia, a-klorofyllipitoisuuksia (kuva 1). Vuosina 2002 ja 2004, kun kasviplanktonnäytteet on otettu, a-klorofyllipitoisuus on ollut matala, joten kasviplanktonnäytteet eivät kuvaa biomassamaksimin tilannetta.

Vuoden 1998 jälkeen myös veden hygieenisessä laadussa on havaittavissa heikentymistä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien, jotka ilmentävät mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista, vuosien 1980–1998 keskiarvo on alle 1 kpl/100 ml ja vuosien 1999–2014 keskiarvo noin 7 kpl/100 ml (kuva 2). Arvot täyttävät kuitenkin edelleen selvästi uimavedelle asetetut laatuvaatimukset.

Sääksjärven a-klorofyllipitoisuudessa ja hygieenisessä laadussa on tapahtunut muutos huonompaan 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Veden laadun seuranta jatkossa on tärkeää, jotta vastaavat muutossuunnat huomataan ajoissa ja järven tilasta voidaan pitää huolta.

Vedenkorkeus ja jäähavainnot

Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922. Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Sääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen).

Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.

Järven pinnankorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960-2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20-80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy (huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy (lokakuu 1976).

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen. Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.

Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen "verrattain nopekasvuinen".

Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.

Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi

Seuranta ja tarkkailu

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Sääksjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Sääksjärvi on luokassa hyvä. Kasviplanktonbiomassat olivat samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna, ja niiden perusteella järvi sijoittuu erinomaiseen luokkaan. Vesikasvillisuuskartoituksen perusteella Sääksjärven tila on hyvä, mutta rantavyöhyke on lievästi rehevöitynyt.

Lähde: Nurmijärven järvien veden laatu 2016-2017. Paula Luodeslampi

Vuonna 2018 järvellä käytiin näytteenotossa neljä kertaa. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli heinäkuussa 2018 Sääksjärven pohjoisosassa 8μg/l ja keskiosassa 7μg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat vastaavasti 2,2 ja 1,8μg/l. pH oli lähes neutraali.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien leirikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on "Pikku-Sääksi", eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. Järven rannalla on runsaasti vapaa-ajan asustusta ja myös vakituista asutusta.

Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.

Jätevesien käsittely omalla kiinteistöllä

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.

Tarut ja tositarinat

Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).

Järven yhteisöt

Sääksjärven Suojeluseura ry

Aiheesta muualla