Sääperi (01.011.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








2 918 490 m³
0,00292 km³
2 918 490 000 l

Sääperi är en ganska stor insjö i Jänisjoki (01) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Karelens verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sääperi
Sjönummer: 01.011.1.001
Avrinningsområde: Jänisjoen alaosan alue (01.011)
Huvudavrinningsområde: Jänisjoki (01)

Basuppgifter

Yta: 118,16 ha
Djup: 7,4 m
Medeldjup: 2,47 m
Volym: 2 918 490 m³0,00292 km³
2 918 490 000 l

Strandlinje: 6,63 km
Höjd över havet: 64,3 m

Administrativa områden

Kommun: Tohmajärvi (kunta)
Landskap: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-central: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 12' 44.28", 30° 38' 4.56"

Järven erityispiirteet

Sääperi sijaitsee Värtsilässä aivan Venäjän rajan tuntumassa ja kuuluu Jänisjoen alaosan vesistöalueeseen. Sääperi irtautui itsenäiseksi järveksi noin 5 000 eKr. maan kohoamisen seurauksena. Järvi jäi juuri ja juuri Suomen puolella, kun 1940-luvulla Suomen ja Venäjän rajaviiva vedettiin uuteen paikkaan.

Sääperin pinta-ala on noin 118,2 hehtaaria ja rantaviivaa on noin 6,6 kilometriä. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys noin 7,4 metriä. Syvänne sijaitsee järven itäosassa. Järven pinta-alasta kuitenkin yli puolet on alle 2 metrin syvyistä. Sääperin valuma-alue on noin 5,4 neliökilometriä. Järveä ympäröivät pelto-alueet.

Sääperi on rehevä lintujärvi, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan sekä EU:n Natura 2000 -verkostoon. Järvellä ja sen ympäristössä on tavattu vuosikausia useita kaakkoisia lintuharvinaisuuksia.

Kunnostus ja hoito

1960-luvulla Sääperillä tehtiin ojitustoimenpiteet tulvahaittojen ehkäisemiseksi. Järven länsi- ja itäranta pengerrettiin osittain ja ympärille rakennettiin pengerojat, joiden avulla vedenpinta laskettiin lähemmäksi Jänisjoen pintaa. Samalla Sääperiin laskeneiden Kukkolammenpuron ja Onkilammenpuron vedet ohjattiin järven ohi Jänisjokeen, kun taas penkereen sisäpuoliset vedet ohjattiin kuivatusojien avulla järveen. Haponojaan rakennettiin pato ja pumppaamo, joiden avulla Sääperin pinnan korkeutta pidetään halutulla tasolla.

Sääperin Lösönlahdelle ruopattiin vuonna 2007 luhta-alueen reunaan noin 100 metrin matkalle 5-8 metrin levyistä kanavaa, joiden tarkoituksena oli muodostaa kolme pesimäsaareketta erityisesti nauru- ja pikkulokeille. Ruoppauksesta syntyneet massat vietiin maanparannusaineeksi lähialueen pelloille. Muuta vesikasvillisuuden poistoa harkitaan, jos järven umpeenkasvu lisääntyy nykyisestään. Vesilinnuston suojelemiseksi myös Sääperin pensoittuneita rantaniittyjä on kunnostettu. Lösönlahdella raivattiin vuosina 2006–2007 rantaluhtaa avoimeksi. Lahden rantaniityn jatkohoidoksi on suositeltu laidunnusta. Noidanniemessä ja Paloniemessä on myös laidunnukseen sopivaa aluetta.

Sääperin kalakantojen hoitokeinoina ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen, petokalakantojen ylläpitäminen ja hoitokalastus. Paikalliset metsästäjät osallistuvat vesilinnustoa uhkaavien pienpetojen, kuten minkkien, pyyntiin.

Nykytila

Sääperi on voimakkaasti maatalouden kuormittama. Vedenlaatuluokituksessa Sääperin vedenlaatu on luokiteltu välttäväksi ja pintaveden ekologiselta tilalta se on luokiteltu matalaksi vähähumuksiseksi järveksi. Järven suurta ravinteisuutta selittää järven mataluus, vedenpinnan laskeminen ja valuma-alueen maankäyttö.

Sääperin vesi on humuspitoista tai lievästi humuspitoista ympäristöhallinnon ohjearvojen mukaan. Vedenvärin ja näkösyvyyden kannalta järvi luokitellaan hyvään luokkaan. Sääperi on luontaisesti emäksinen järvi, jonka pH-arvo vaihtelee neutraalista lievästi emäksiseen, mutta tarkastelujaksojen aikana pH-luvussa on havaittu lievää nousua. Järven puskurikykyä voidaan pitää erinomaisena, joten järvi ole vaarassa happamoitua. Järven happitilanne vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen ja vesisyvyyden mukaan. Pintakerroksien happitilanne on ollut hyvä, mutta syvänne on ollut säännöllisesti hapeton. Happitilanne ei ole parantunut 2000-luvulla.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järven tila on tyydyttävä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella, mutta korkean a-klofofyllipitoisuuden perusteella tila on kuitenkin huonompi (välttävä) ja vedenlaadultaan järvi edustaa erittäin rehevää. Päällysvedestä määritellyn kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi on vedenlaadultaan rehevä.

Suojelu

Sääperi sekä sitä ympäröivät pellot kuuluvat Värtsilän laakson Natura 2000 -alueeseen. Ne liitettiin Natura 2000 -verkostoon, koska ne ovat tärkeitä ruisrääkän pesimäalueita ja muuttolintujen levähdysalueita. Lisäksi Sääperin avo- ja pensaikkoluhdat edustavat vaihettumissuot ja rantasuot Natura 2000 -luontotyyppiä. Sääperi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi sekä se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Sääperillä ei ole tiedossa alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia putkilokasvilajeja eikä silmälläpidettäviä lajeja. Huomionarvoista on kuitenkin sahalehden, joka on erittäin uhanalaisen viherukonkorennon ravintoa, esiintyminen järvellä. Tylppälehtivita taas on valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa nimetty vaateliaana huomioonotettavien kasvien luettelossa.

Linnut ja muu vesiluonto

Linnusto

Sääperi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi ja Pohjois-Karjalan lintuvesistä neljänneksi arvokkain. Järven pesimälinnuston on kuitenkin todettu pahoin taantuneen 1990-luvun alusta lähtien ja vesistön arvo lintuvetenä sai suurimman kolauksen, kun nauru- ja pikkulokkikoloniat katosivat 2000-luvun alussa vieden mukaan useita muita lintulajeja. Keskeisten lintuvesilajien taantuminen ja häviäminen on laskenut Sääperin suojelullista arvoa merkittävästi.

Sääperin ja sen lähiympäristön pesimälinnustoon kuuluu muun muassa laulujoutsen, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, kaulushaikara, kultasirkku, ruisrääkkä, ruokokerttunen, pajulintu, pajusirkku, lehto- ja viitakerttunen, pensaskerttu satakieli, silkkiuikku, peippo, sinisorsa, haapana, tavi, telkkä, taivaanvuohi, kalatiira, kala- ja harmaalokki, valko- ja metsäviklo, kuovi ja liro. Sääperin ruisrääkkäkanta on yksin Suomen tiheimmistä.

Järvellä ja sen lähiympäristöillä on myös huomattava merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Muuttoaikoina järvellä levähtää muun muassa tavi, sinisorsa, sotkat, uikut, telkkä, merikotka, ruskosuohaukka, kalasääski, viklot, töyhtöhyyppä, pikkulokki, luhtakana, luhtahuitti, nokikana, metsähanhi, valkoposkihanhi, laulujoutsen, keltavästäräkki, pääskyt ja sinirinta. Värtsilänlaaksossa säännöllisesti tavattavat uhanalaiset tunturikiurut suosivat myös erityisesti Sääperin rantapeltoja.

Kasvisto

Sääperi voidaan jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan alueeseen: Lösönlahteen, Noidanniemen ja Paloniemen väliseen lahteen sekä avoveden alueeseen järven itä- ja keskiosassa. Vesikasvillisuuskartoituksessa Sääperiltä löydettiin 30 vesikasvilajia (ilmaversoiset 9, kelluslehtiset 11, irtokellujat 1 ja uposlehtiset 9). Rantaniityillä kasvoi 28 eri putkilokasvilajia.

Lösönlahti on matala ja kasvistoltaan monimuotoinen alue. Varsinaisen vesialueen muodostavat mosaiikkimaiset ilmaversoisten kasvustot järviruoko- ja järvikaislakasvustoineen sekä niiden välissä kasvavat kelluslehtisten ja uposlehtisten kasvustot. Lösönlahden uposlehtisiä ovat pikku-, litteä ja tylppälehtivita, karvalehti, kiehkuraärviä ja vesirutto. Lahdella kasvaa myös harvinaista sahalehteä, joka on uhanalaisen viherukonkorennon ravintoa. Lösönlahden rannalla on laaja sara- ja ruoholuhta-alue, jossa kasvaa luhta- ja korpikastikkaa, kurjenjalkaa, viilto-, vesi- ja pullosaraa, ranta- ja terttualpia sekä myrkkykeisoa. Märimmistä painanteista löytyy vielä vehkaa, vesikuusta ja järvikortetta.

Noidanniemen ja Paloniemen välisellä lahdella kasvaa lähinnä ranta-, pallero- ja pikkupalpakkoa, ulpukkaa, uistinvitaa ja pystykeiholehteä. Ranta-alueet ovat vallanneet vesirutto ja karvalehti. Järven keski- ja itäosan rannoilla on kapeaa järviruokovyöhykettä. Matalilla rannoilla kasvaa pienialaisia kelluslehtisten kasvustoja ja syvemmällä hajanaisia ulpukka- ja siimapalpakkokasvustoja.

Pohjaeläimistö ja muut lajit

Sääperin pohjaeläimistöä kartoitettiin vuonna 2005. Tällöin syvänteestä löydettiin sulkasääskitoukkia, surviaissääskitoukkia, polttiaistoukkia ja harvasukasmatoja. Sulkasääsken toukkia esiintyi runsaasti, mutta muuten pohjaeläimistö oli niukka ja vähälajinen. Lösönlahden pohjaeläimistö oli syvännettä merkittävästi monipuolisempi. Lahden pohjassa oli surviaissääski- ja polttiaistoukkia, harvasukasmatoja, vesipunkkeja ja simpukoita. Sääperin pohjaeläimistö ilmentää järven korkeaa ravinteikkuutta.

Vuonna 2002 Sääperinjärvellä kartoitettiin viitasammakkopopulaation (luontodirektiivin liitteen IV mukainen laji) elinvoimaisuutta. Populaatio todettiin tuolloin runsaaksi. Sääperin ympäristössä voi kuulla myös kookkaan idänhepokatin kuuluvaa soittoa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Värtsilänlaakso ja Sääperinjärvi on niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin arvokas linturetkeilykohde. Lintuja voi tarkkailla järven lounaisrannan lintutornista, jolle johtaa viitoitettu polku. Pensoittuneet savikkopellot Sääperin pohjoispuolella kannattaa linturetkellä myös kiikaroida tarkoin.

Erityisesti talviaikainen kalastus on järvellä virkistyskäytön kannalta merkittävää. Pääosin särkikaloja on hoitokalastuksella vuosina 2005–2007 pyydetty noin 30 000 tonnia. Järveltä löytyy useita veneenpitopaikkoja ja venevalkamia.

Liikkumista on Sääperinjärven ympäristössä pyritty ohjaamaan linnustolle ja maanomistajille vähiten haittaa aiheuttaville alueille!

Tarut ja tositarinat

Sota-aikaan Sääperinjärven seuduilla käytiin melkoisesti kovapanosammuntoja ja myös ilmataisteluita. Perimätiedon mukaan Sääperiin on joskus pudonnut venäläinen Tubolev SB2 -pommituskone ja tarinoiden mukaan muutamat ovat putoamisen nähneetkin. Konetta ei ole kuitenkaan lukuisista yrityksistä huolimatta löydetty.

Aiheesta muualla