Säyhtee (16.003.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








7 288 410 m³
0,00729 km³
7 288 410 000 l

Säyhtee är en ganska stor insjö i Koskenkylänjoki (16) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Säyhtee
Sjönummer: 16.003.1.002
Avrinningsområde: Artjärven lähialue (16.003)
Huvudavrinningsområde: Koskenkylänjoki (16)

Basuppgifter

Yta: 206,85 ha
Djup: 12,29 m
Medeldjup: 3,52 m
Volym: 7 288 410 m³0,00729 km³
7 288 410 000 l

Strandlinje: 7,73 km
Höjd över havet: 39,8 m

Administrativa områden

Kommun: Orimattila
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 45' 23.4", 26° 5' 14.64"

Järven erityispiirteet

Säyhteen vesiala on noin 2 km2 ja rantaviivaa järvellä on noin 8 km. Säyhteen keskisyvyys on 3,5 m ja suurin syvyys 12,3 m. Säyhtee on erittäin rehevä järvi. Sen pohja on mutainen ja rannat ovat matalat, vesikasvillisuuden peittämät. Vesimassa kerrostuu kesäisin. Sen vuoksi happea ei pääse siirtymään pinnalta alusveteen asti. Happi loppuukin alusvedestä vuosittain loppukesällä. Hapenkulutus on kesäisin rehevässä järvessä suuri. Kesäaikaan järvellä on runsaita leväesiintymiä.

Nykytila ja suojelu

Säyhtee on hyvin sameavetinen ja rehevä järvi viljelysmaiden keskellä. Järvi on päällysveden fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevä; loppukesäisin fosforipitoisuus on ollut 50-90 µg/l. Veden väriluku on korkea savisamennuksen vuoksi, mutta kesäisin myös siitä syystä, että vedessä on tuolloin runsaasti planktonlevää. Säyhteen veden hapen pitoisuus on loppukesällä ja -talvella on heikko alusvedessä. Viime vuosina happi on säännöllisesti loppunut kevättalvella alusvedestä ennen jään sulamista. Hapen loppuminen käynnistää sisäisien kuormituksen, jolloin fosforia alkaa liueta pohjalta veteen. Alusveden kokonaisfosforipitoisuus onkin hyvin korkea lopputalvella - ja kesällä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomainen, mikä on tyypillistä peltojen keskellä oleville järville.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Säyhteessä esiintyy 14 kalalajia. Tärkeimmät talous- ja harrastuskalat ovat hauki, kuha ja suutari. Järven kuhasaalis on pienentynyt rehevöitymisen myötä. Sen sijaan särkikalat, erityisesti suutari ja ruutana, viihtyvät rehevässä järvessä. Jokirapua tavataan jonkin verran, mutta veden laatu sekä 1960-luvulla ollut rapurutto ovat pitäneet kannan hyvin pienenä.

Artjärven alue on kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) Kevät- ja syysmuutoissa alueella levähtää kymmeniä tuhansia lintuja, joista huomattavimpia ovat runsaat Hanhi- ja Joutsenparvet. Alueella nähdään myös säännöllisesti harvinaisuuksia. Lintuharrastajille alue on suosittu.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Säyhteen rantaviivasta on vain pieni osa kesämökki ja asuintalokäytössä. Säyhteeltä on veneyhteys sekä Villikkalanjärveen, että Pyhäjärveen ja ne muodostavat näin suuren vesialueen veneilyyn ja virkistyskäyttöön. Veneväylät eri järville uhkaavat kasvaa umpeen ilman hoitotoimenpiteitä ja siksi vesikasvien niitto olisi tärkeää. Yleisiä uimarantoja järvellä ei ole.

Veneen laskupaikka sijaitsee Villikkalanjärvelle johtavassa salmessa päätien vieressä. Laskuluiska on betonia.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Orimattilan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet

Ei nimeä | Hanijärvi | Hiekkakuoppa | Iso Onkijärvi | Iso Salmijärvi | Kaitajärvi | Kalliojärvi | Koukkujärvi | Kuustjärvi | Kylänjärvi | Lammi | Mallusjärvi | Mustajärvi | Nikkijärvi | Ojajärvi | Onkijärvi | Pajajärvi | Pyhäjärvi | Salusjärvi | Säyhtee | Tekemäjärvi | Tihaja | Tuhkurinjärvi | Valkeajärvi | Villikkalanjärvi | Vähä Onkijärvi | Ylemmäisjärvi