Saarioisjärvi (35.261.1.001)

Hoppa till: navigering, sök












Saarioisjärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Saarioisjärvi
Sjönummer: 35.261.1.001
Avrinningsområde: Oikolanjoen alaosan alue (35.261)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 53,27 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 6,39 km
Höjd över havet: 79,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 9' 27.72", 24° 1' 51.24"

Järven erityispiirteet

Saarioisjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Valkeakoskella. Järven eteläosaan laskee Oikolanjoki, joka tuo vesiä Äimäjärveltä Kalvolasta. Saarioisjärvestä vedet kulkevat Kantalanlahden kautta Vanajaveden Rauttunselälle.

Saarioisjärvi sijaitsee maisemamaakunnallisesti Keski-Hämeen viljely- ja järviseudulla, jolle on tyypillistä maiseman monimuotoisuus, hienot harjut ja peltomaisemat sekä vaihtelevat vesireitit ja metsät. Alueella on ollut pitkäaikaista asutusta ja kulttuuriperinnettä, joista ovat merkkinä mm. Vanajan reitin rautakautinen asutus, keskiaikaiset kivikirkot ja vanhat talonpoikais- ja kartano-rakennukset.

Nykytila ja suojelu

Järven nykytila

Saarioisjärven valuma-alue on kokonaispinta-alaltaan 136 neliökilometriä ja se koostuu kolmesta osa-alueesta; Oikolanjoen yläosan valuma-alue, Äimäjärven valuma-alue ja Myllyojan valuma-alue. Saarioisjärven lähivaluma-alue on osittain voimakkaasti soistunutta ja osittain peltovaltaista. Äimäjärven rannalla sijaitsee myös jonkin verran haja-asutusta sekä Kalvolan kyläkeskus.

Saarioisjärvi on vedenlaatuseurantatietojen mukaan rehevä ja humuspitoinen. Veden nopeasta vaihtuvuudesta johtuen vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen. Vesistöjen yleisluokituksen mukaan Saarioisjärvi on vedenlaadultaan tyydyttävä-välttävä ajankohdasta riippuen.

Veden virkistyskäyttöarvoa vähentää järven mataluus sekä järven voimakas soistuminen, ruohottuminen sekä umpeenkasvu.

Saarioisjärvi.jpg

Saarioisjärvi on tyypitelty matalaksi humusjärveksi (Mh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 40 μg/l ja kokonaistypen alle 750 μg/l.

Suojelu

Saarioisjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon osana Vanajaveden lintualueita. Vanajaveden lintualueet on myös kansainvälisesti merkittävä kosteikko eli ns. RAMSAR-alue.

Vuonna 2010 perustettiin Saarioisjärven hoito- ja kehittämisyhdistys ry. jonka tarkoituksena on edistää vesien ja luonnon hoitamista, Saarioisjärven suojelua ja kehittämistä virkistys-, kalastus- ja lintujärvenä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Saarioisjärvellä esiintyy luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä vaihettumis- ja rantasoita 41 ha, keidassoita 0,7 ha ja puustoisia soita 10 ha.

Saarioisjärven pesimälinnustossa tavattiin vuonna 2008 seitsemän lintudirektiivin liitteen I lajia; laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki, pyy, harmaapäätikka ja pikkulepinkäinen. Järven ulkopuolella pesiviä, mutta alueella ruokailevia lintulajeja olivat vuonna 2008 mm. isokoskelo, naurulokki, nuolihaukka, pensastasku ja varpunen sekä lintudirektiivin liitteen I lajit mehiläishaukka, pikkulokki, kalatiira, kalasääski ja palokärki. Saarioisjärvellä levähti vuonna 2008 kevätmuuton aikana 28 lintulajia ja syysmuuton aikana 20 lintulajia.

Luontodirektiivin liitteen IV lajeista Saarioisjärvellä on selvitetty viherukonkorennon sekä viitasammakon esiintymistä. Keväällä 2009 järvellä havaittiin viitasammakon kutupaikkoja järven pohjois- ja keskiosissa. Vuonna 2008 Saarioisjärvellä havaittiin 43 viherukonkorennon toukkaa. Sahalehtikasvustoa, joissa korennon toukat elävät, esiintyi vuonna 2008 järven länsi- ja pohjoisrannalla.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Natura 2000-verkosto: Vanajaveden lintualueet