Sorsavesi (04.263.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








526 147 000 m³
0,526 km³
526 147 000 000 l

Sorsavesi är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Savolaxs och Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sorsavesi
Sjönummer: 04.263.1.001
Avrinningsområde: Sorsaveden alue (04.263)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 5 498,4 ha
Djup: 61,5 m
Medeldjup: 9,56 m
Volym: 526 147 000 m³0,526 km³
526 147 000 000 l

Strandlinje: 386,79 km
Höjd över havet: 98 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

25 syyskuu 2018 14:13:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

19 syyskuu 2018 14:39:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

11 syyskuu 2018 14:39:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 28' 48", 27° 33' 18"

Järven erityispiirteet

Sorsavesi on Vuoksen vesistön järvi Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven pinta-ala on 55,0 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 73. Keskisyvyys on 9,6 m ja suurin syvyys 62 m.

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 450 km², josta vettä on 21,2 %. Yli puolet tulovirtaamasta valuu Sorsaveteen Kuvansista, jonka valuma-alue on 246 km².

Saaria on runsaasti, suurin on Niittysalo (160 ha).

Sorsavesi9.jpg

Sorsavesi

Vedenkorkeus ja virtaama

Sorsaveden vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+97,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 55 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+98,50 m (toukokuussa 1982) ja alin NN+96,71 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1988 lähtien. Keskivirtaama on ollut 3,7 m3/s, keskiylivirtaama 9,5 m3/s ja keskialivirtaama 0,15 m3/s.

Säännöstely

Sorsavettä on säännöstelty vuodesta 1938, nykyinen lupa on vuodelta 1992. Ennen nykyisen luvan voimaantuloa ei varsinaisia säännöstelyrajoja ollut. Kuopion lääninhallituksen vuonna1946 myöntämässä, vesioikeuden vuonna 1976 kumoamassa uittosäännössä oli kuitenkin ollut lupaehto, jonka mukaan Sorsaveden vesipintaa ei saanut tulvalla padottaa veden luonnollista korkeutta ylemmäksi. Keskiveden vallitessa oli ollut sallittua pitää vedenkorkeus padon yläpuolella korkeudessa N60+ 98,23 m (NN+ 98,04 m).

Sorsaveden säännöstelyn tarkoituksena on vesivoimantuotannon lisääminen Sorsakosken voimalaitoksilla(Ylä-Sorsa ja Ala-Sorsa). Voimalaitosten välillä on Välimereksi kutsuttu voimalaitosallas. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Savon Voima Oyj. Yläkosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 9 m3/s, putouskorkeus 9 metriä ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 1,8 GWh. Alakosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on niin ikään 9 m3/s, putouskorkeus 11 m ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 2,2 GWh.

Sorsavesi
Säännöstelyn aloitus 1938
Säännöstelyn tavoitteet Tulvasuojelu, voimatalous
Säännöstelyn luvanhaltija Savon Voima Oyj
Luvan mukainen säännöstelyväli 0,65 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin 0,55 m
Säännöstelyn yläraja N60 +98,20 m
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina N60 +98,30 m
Säännöstelyn alaraja N60 +97,90 m

Nykytila ja suojelu

Sorsaveden saaristo kuuluu Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan. Järven vedenlaatu on erittäin hyvä ja vesi on lähes luonnontilainen. Vesi on kirkasta, humuspitoisuus on vähäistä ja pintavesi on laadultaan erinomaista.

Sorsaveden maisemalle on tyypillistä runsas saarisuus, korkeat kallioseinämät ja louhikkoiset rannat. Alueella on monia huomattavan korkeita jyrkänteitä ja kalliopaljastumia.

Kuvajalahti.jpg

Jylhä kallioseinämä Kuvajalahdella.

Kuvaja2.jpg

Maisema Kuvajalahdelta.

Sorsavesi6.jpg

Tyypillinen karun kallioinen mäntysaari Sorsavedeltä.

Sorsavesi4.jpg

Louhikkoista saaren rantaa.

Mustal22.jpg

Mustalahdella kohoaa suoraan järvestä jylhiä kallioseinämiä

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sorsaveteen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta sekä planktonsiikaa. Järven muikkukanta on melko vahva ja sitä pyydetäänkin aktiivisesti nuottaamalla.

Sorsavedellä elelee kohtalainen rapukanta.

Sorsavedellä liikkuessa kohtaa mitä todennäköisimmin kuikan. Järvellä tapaa myös mm.joutsenia, kurkia, selkälokkeja ja sinisorsia. Järvellä on useita majavan pesiä. Saaristossa saattaa toisinaan törmätä myös hirviin ja minkkeihin.

Sorsaveden rannat ovat pääosin kankaita ja kalliomänniköitä. Saaristossa on myös lukuisia pienialaisia lehmusmetsiköitä. Herralanlahdessa on kasvistollisesti edustava kivikko, jossa kasvaa mm. hajuheinä, haisukurjenpolvi ja lehtopalsami.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sorsaveden saaristo on harvaan rakennettua. Järven laidoilla on jonkin verran maataloutta, mutta hajakuormitus on vähäistä. Järvellä on huomattava merkitys alueelle niin kalastuksen, metsästyksen kuin retkeilynkin kannalta.

Sorsaveden kaakkoiskulmalla sijaitsee Sorsakosken taajama. Sorsakosken suulla on 1800-luvun lopulla perustettu entinen Hackmanin terästehdas. Nykyään toiminta on Iittala oyj:n omistuksessa.

Sorsaveden halkaisee Suonenjoelta Paasvedeltä Sorsakoskelle menevä venereitti. Reitillä Sorsaveden ja Kuvansin erottaa kapea Kilpikoski. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä. Kuvansin ja Paasveden välissä on Kuivataipaleen museokanava.

Kilpikoski3.jpg

Rauhallisesti virtaava Kilpikoski yhdistää Sorsaveden ja Kuvansin

Tarut ja tositarinat

Sorsavedellä Ukkokivi-nimisessä saaressa on todennäköisesti kalliomaalaus suuren siirtolohkareen kyljessä. Maalaus sijaitsee järven pohjoisosassa noin 100 m korkeudella.

Aiheesta muualla

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1

Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen

Sorsavesi222.jpg

Heinäkuinen auringonlasku Sorsavedellä