Sulamajärvi (04.112.1.489)

Jump to: navigation, search












Sulamajärvi is a medium-sized lake in the Vuoksi (04) main catchment area. It is located in the region: Etelä-Savon maakunta. It belongs to the environmental responsibility area of the Etelä-Savon ELY Centre.

The lake

Name: Sulamajärvi
Lake code: 04.112.1.489
Catchment area: Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Main catchment area: Vuoksi (04)

Basic information

Surface area: 97.81 ha
Depth:
Mean depth:
Volume:
Shoreline: 12.24 km
Elevation: 98.2 m

Administrative divisions

Municipality: Juva
Region: Etelä-Savon maakunta
ELY centre: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
River basin district: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

This data comes from data systems maintained by the Finnish Environment Institute (SYKE) and it cannot be edited by users. If you detect errors in this data, please inform about them on the discussion page of user SYKE.

Discussions
Most recent observations

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Hydrological forecasts

No hydrological forecasts are available for this lake

Fish

Fish atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Järvilohi, Kuore, Muikku, Nieriä, Suutari, Säyne (kala), Toutain and Täplärapu

In more detail: Pm kala1 21x21.png

User observations:
There are no user observations regarding fish from this lake

Pm leg 17x21.png User
Pm leg kokenut 17x21.png Experienced
Pm leg asiantuntija 17x21.png Expert
Pm leg viranomainen 17x21.png Authority

Pm tapahtuma 17x21.png Event
Pm havaintopaikka 17x21.png Observation site
Pm valokuva 17x21.png Picture
Pm kohde 17x21.png Other

You can add content when you are logged in.

61° 41' 40.92", 27° 43' 57.72"

Järven erityispiirteet

Sulamajärvi on pieni ruskeavetinen mutta puhdas järvi Juvan ja Mikkelin (ent. Anttolan) rajalla, suurin osa eli läntinen puoli järvestä kuuluu Mikkeliin. Kapea ja matala salmi järven "L-taitoksen" kohdalla jakaa vesialueen kahteen osaan. Järvi saa vetensä ympäröivistä lammista ja laskee Riihijärven kautta etelään ja sieltä Saimaaseen. Keskisyvyys on melko pieni (muutaman metrin luokkaa), vaikka syviäkin kohtia löytyy (jopa yli 20 m:n syvänteitä on mitattu).

Nykytila ja suojelu

Vesistö ei ole tietääkseni suojelun piirissä, mutta vesipiirin määräyksestä (1980-luvulta) järven pintaa säädellään laskuojan padon avulla. Järvi on saanut olla vuosikymmenet melko rauhassa mm. asutukselta, ja kalastuskin on lähinnä kesällä tapahtuvaa kotitarvepyyntiä. Järven rantametsissä on tehty jonkin verran hakkuutöitä, mutta yleensä suojakaistan takana. Järven itärannalla kulkee noin 0,5 km:n matkalla retkeilypolku, joka on osa Hiidenmaan retkeilyreitistöä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä elää "peruskalojen" ahvenen, särjen, hauen, mateen ja lahnan lisäksi siikaa, jota on myös aika ajoin istutettu järveen (viimeksi 2010). Myös rapuja on takavuosina istutettu, mutta pysyvästä rapukannasta ei ole varmuutta. Järven vakiolintuja ovat mm. kuikka, joutsen, isokoskelo, heinäsorsa sekä kalalokki ja kalatiira. Rantakallioilla tapaa keväisin mm. teeriä soitimella, rannoilla vierailee silloin tällöin kurkia. Nisäkkäistä veden äärellä viihtyvät mm. kanadanmajava ja piisami sekä minkki.

Rannat ovat osin kallioisia, osin ruovikkoisia. Osalla rannoista lojuu vuosikymmeniä sitten kaatuneita puun runkoja, hakoja. Järven pohja on rantoja myöten enimmäkseen mudan ja liejun peitossa, siellä täällä on kuitenkin pienialaisia kovapohjaisia hiekkarantoja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsirannalla on pari ympärivuotista asuintaloa, toinen niistä on maatila. Peltoja rajoittuu järveen vain muutaman sadan metrin matkalta. Kesäasuntoja on kaikkiaan kymmenkunta. Vesistö on enimmäkseen virkistyskäytössä, uima- ja talousvetenä. Kuivina kausina vettä käytetään vähäisessä määrin myös kasteluun. Kesäisin järvellä liikkuu muutama moottorivene.

Tarut ja tositarinat

Järven lähistöllä asuneet voivat kertoa lukemattomia tarinoita ja merkillisiä tositapauksia menneisyyden talonpoikaiskulttuurista. Suomalaiskansalliseen tapaan seudulla on koettu monia riidanaiheita sekä vesistön että rantamaiden käytöstä.

Taruista ja tarinoista voi kertoa lisää mm. luontomatkailuyrittäjä Opas-Tiina [1].

Aiheesta muualla

Sulamajärven historiaan ja nykypäiväänkin kuuluu oleellisesti läheisen (n. 2-3 km järvestä) Neitvuoren-Luonterin luontokokonaisuus [2]. Hiidenmaan retkeilyreitistö ulottuu myös Neitvuorelle ja sivuaa mm. Luonterin rantoja. Lisää aiheesta sivustolla Hiidenmaan retket ry [3].

Kuvia Neitvuoresta, Sulamajärvestä ja Hiidenmaan reitistöstä (malamuutti.com) [4].

Luonterista saa lisätietoa mm. ympäristöhallinnon sivulta Ympäristö.fi [5].