Sulkavanjärvi (19.005.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








973 080 m³
9,7308e-4 km³
973 080 000 l





Sulkavanjärvi är en medelstor insjö i Mustijoki (19) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sulkavanjärvi
Sjönummer: 19.005.1.001
Avrinningsområde: Sulkavanjärven valuma-alue (19.005)
Huvudavrinningsområde: Mustijoki (19)

Basuppgifter

Yta: 95,71 ha
Djup: 3,59 m
Medeldjup: 1,02 m
Volym: 973 080 m³9,7308e-4 km³
973 080 000 l

Strandlinje: 4,88 km
Höjd över havet: 80,2 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntsälä
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Hauki, Karppi, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 45' 52.2", 25° 13' 19.92"

Järven erityispiirteet

Sulkavanjärvi sijaitsee Mäntsälän luoteisosassa. Sulkavanjärvi on hyvin matala. Järvessä on pienimuotoinen syvänne. Valuma-alueen pinta-ala on noin 90,2 km2. Peltojen osuus valuma-alueesta on 23 %. Sulkavanjärven lähivaluma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Vuonna 1991 fosforin laskennallisesta kokonaiskuormituksesta n. 62 % aiheutui peltoviljelystä, 13 % karjataloudesta ja 3,2 % haja-asutuksesta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Sulkavanjärvi on hyvin rehevä järvi ja umpeenkasvu on melko suurta.

Sulkavanjärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Sulkavanjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila ja biologisten tekijöiden luokitus on välttävä vuoden 2013 luokituksessa. Sulkavanjärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä.

Nykytila ja suojelu

Sulkavanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli kesäkuussa 1993 125 µg/l, heinäkuussa 2005 192 µg/l ja kesäkuussa 2011 95 µg/l. Syvemmästä näytepisteestä elokuussa 2014 tehdyn näytteenoton mukaan kokonaisfosforipitoisuus oli 117 µg/l. Sulkavanjärvi on ylirehevä.

Myös klorofyllipitoisuus ilmentää selvää rehevyyttä. Klorofyllipitoisuus oli 71 µg/l vuonna 1993, 69 µg/l vuonna 2005, 21 µg/l vuonna 2011 ja 35 µg/l vuonna 2014. Kuitenkaan levähaittoja ei ole havaittu.

Sulkavanjärven kokonaistyppipitoisuus oli kesäkuussa 1993 ja heinäkuussa 2005 1200 µg/l, kesäkuussa 2011 1000 µg/l ja syvemmältä näytepisteeltä mitattuna elokuussa 2014 500 µg/l.

Happipitoisuus laskee usein lopputalvesta. Sulkavanjärven väriluku on hyvin korkea (300 mg/l Pt elokuussa 2014) ja rautapitoisuudet ovat korkeita (1900 µg/l vuonna 2014, heinäkuussa 2005 jopa 3700 µg/l).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sulkavanjärvessä esiintyy lahnaa, särkeä, pasuria, suutaria, karppia, ahventa, kuhaa, haukea, madetta ja ankeriasta. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat hauki ja kuha. Jokirapua on myös vähän. Sulkavanjärveen on istutettu haukea, kuhaa, madetta ja karppia. Muina kalataloudellisina toimenpiteinä on rakennettu kututuroja kuhalle, hoitokalastettu paunetilla ja pyydetty minkkiä.

Kohde on ollut linnustollisesti tasaisen merkittävä koko 2000-luvun. Se on ainoita kurjen vakiintuneita syyslevähdyspaikkoja Uudellamaalla. Itse järvellä linnut käyvät lepäämässä ja pelloilla ruokailemassa. Järven luhdat ovat luontaisesti melko avoimia ja edustavia: luhtahuitti on edelleen vuosittainen, järvellä on jouhisorsa pesinyt vielä viime vuosinakin.

Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Sulkavanjärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2005 ja 2014.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sulkavanjärven rannoilla ei ole asutusta. Sulkavanjärvessä ei ole yleistä rantaa, yhteisrantoja on kaksi. Kyläläisillä on venepaikka Kassilan kartanon rannassa. Venepaikka tuo järvelle selvää virkistysarvoa. Vuonna 2008 ranta-asutusta on erittäin vähän (2kpl).

Sulkavanjärvellä toimii Sulkavanjärven osakaskunta.

Tarut ja tositarinat

Seuranta ja tarkkailu

Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Sulkavanjärven veden laatua viimeksi vuonna 2014. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa kuuden vuoden välein eli seuraava näytteenotto tapahtuu näillä näkymin vuonna 2020.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Sulkavanjärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kuuden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2017. Näin ollen Sulkavanjärvestä saadaan jatkossa tietoa joka kolmas vuosi.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Sulkavanjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Sulkavanjärvi luokassa välttävä. Kesällä järven happitilanne on hyvä, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja. kokonaistyppipitoisuus on Sulkavanjärvellä pysynyt ennallaan viime vuosina. Kokonaisfosforipitoisuudet ja levien määrästä kertovan klorofylli a:n pitoisuudet ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla ja ne kertovat edelleen rehevyydestä. Olennaisin keino järven tilan parantamiseksi ja umpeenkasvun estämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen.

Sulkavanjärveä tutkitaan seuraavan kerran vuosina 2020 ja 2023.

Aiheesta muualla

Julkaisut

Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)