Suolajärvi (14.911.1.004)

Hoppa till: navigering, sök








38 451 400 m³
0,0385 km³
38 451 400 000 l

Suolajärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kymmenedalens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Suolajärvi
Sjönummer: 14.911.1.004
Avrinningsområde: Verlan alue (14.911)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 554,33 ha
Djup: 24,96 m
Medeldjup: 6,94 m
Volym: 38 451 400 m³0,0385 km³
38 451 400 000 l

Strandlinje: 25,04 km
Höjd över havet: 73,1 m

Administrativa områden

Kommun: Kouvola
Landskap: Kymenlaakson maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 5' 11.04", 26° 39' 48.24"

Järven erityispiirteet

Suolajärvi sijaitsee Kouvolassa entisen Jaalan kunnan alueella. Sen pinta-ala on 554 ha ja valuma-alueen pinta-ala 557900 ha. Rantaviivaa on 25 km. Järven syvin kohta on 25 m ja keskisyvyys vajaa 7 m.

Suolajärvi saa vetensä pääosin Vuohijärvestä, mutta myös Niskajärven kautta tulevista Myllyjoen, Vesalanjoen ja Huhdasjärvien vesistä. Suolajärven vedet laskevat kahta eri reittiä alaspäin. Läntinen reitti laskee Jukajärven, Sonnanjärven ja Sonnanjoen kautta Lintukymeen ja siitä Pyhäjärveen. Itäinen haara taas laskee Verlan voimalaitoksen kautta Vähä- ja Iso-Kamposten järviin ja sieltä jokea pitkin alaspäin yhtyen Lintukymissä taas toisiinsa. Myös Torasjoki yhtyy itäiseen haaraan juuri ennen Lintukymiä.

Suolajärven itäisen laskujoen katkaisevat Verlan voimalaitospato sekä Puolankosken säännöstelypato.

Nykytila ja suojelu

Järvityypiltään Suolajärvi on lyhytviipymäinen. Sen vesi vaihtuu erittäin nopeasti, sillä veden teoreettinen viipymä on vain 9 vuorokautta.

Suolajärvi on kirkasvetinen, vähähumuksinen ja vedenlaadultaan pääosin lähes luonnontilainen. Näkösyvyys on 4,4 m. Järven tila on erinomainen. Suolajärven vesi on erittäin soveliasta eri kalalajeille sekä yleiseen virkistyskäyttöön.

Suolajärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Pohjoisesta kulkeutuvan Niskajärven sekä Vuohijärven vedet ovat hyvälaatuisia ja kirkkaita. Kaikki vedenlaatuarvot ovat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaisia.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Suolajärven luontaiseen kalakantaan kuuluvat ainakin muikku, ahven, hauki, särki sekä made. Lisäksi sinne on istutettu mm. järvisiikaa ja kuhaa. Suolajärven yläpuolisesta Niskajärvestä vaeltaa niiden välisen salmen kautta Suolajärveen runsaasti kaloja, joten myös Niskajärveen istutettuja kalalajeja löytyy.

Järvessä on täplärapuja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Niskajärven eteläisimmässä kärjessä sijaitsee Verlan kylä sekä historiallinen Verlan tehdasmiljöö. Verlan pieni ruukkiyhdyskunta syntyi 1870-luvun alkupuolella Jaalan ja Valkealan pitäjien rajamaille Pohjois-Kymenlaaksoon. Se oli osa kehitystä, jonka tuloksena Kymenlaaksosta kasvoi Suomen merkittävin puunjalostusmaakunta. Verlan tehdasmiljöö on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista.

Tämä upea järvi tarjoaa erinomaisen ympäristön harrastaa virkistyskalastusta, melontaa ja retkeilyä.

Tarut ja tositarinat

Verlan tehtaan välittömässä läheisyydessä, Verlankosken niskassa, on 7 000 vuoden ikäiseksi arvioitu harvinainen esihistoriallisten kalliomaalausten kokonaisuus. Maalaukset edustavat Suomen kalliotaiteen vanhinta vaihetta, lähinnä kampakeraamista kulttuuria. Kolme erottuvaa kuvatasoa saattavat olla iältään hyvinkin kaukana toisistaan. Uusia maalauksia on ilmeisesti tehty vanhojen päälle. Ne on maalattu punavärillä sileään kalliopintaan. Päälle kiteytynyt ohut piidioksidikerros on suojannut maalauksia tuhansien vuosien ajan. Järvestä pystysuoraan kohoavassa kallioseinämässä olevasta noin kuuden metrin levyisestä ja puolentoista metrin korkuisesta teoksesta erottuu selvästi kahdeksan hirveä, kolme ihmistä ja kulmaviivakuvio. Lisäksi seinämässä on joitakin tuntemattomiksi kuluneita kuvioita.

Kalliomaalauksen paras katselupaikka on virran toisella puolella olevalla tasanteella, lähellä museon parkkipaikkaa.

Aiheesta muualla