Sykäri (21.094.1.002)

Hoppa till: navigering, sök

Sykäri är en ganska stor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sykäri
Sjönummer: 21.094.1.002
Avrinningsområde: Ridasjärven valuma-alue (21.094)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 196,16 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 9,91 km
Höjd över havet: 86,5 m

Administrativa områden

Kommun: Hyvinkää
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Puronieriä, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 39' 54.36", 25° 3' 7.2"

Järvi ympäristöineen

Sykäri on matala (keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä sijaitseva järvi. Järven pitkän ja kapean eteläosan kärkeen laskee läheiseltä suoalueelta vetensä keräävä pieni Tervalampi. Pitkänomaista eteläosaa kutsutaan myös Kaidanpäänjärveksi. Sykärin pohjoisosa, jota kutsutaan varsinaiseksi Sykäriksi, on pyöreähkö ja hipoo Hausjärven rajaa. Järven ainoa saari sijaitsee pohjoispäässä. Sykärin luoteiskulmasta vesi virtaa Aulinjokea pitkin Ridasjärveen ja edelleen Keravanjokeen.

Järven pinta-ala on hieman alle 200 hehtaaria ja valuma-alue on noin kymmenkertainen pinta-alaan verrattuna. Valuma-alueella on paljon ojitettua suota ja Mäntsälän puolelta löytyy hieno luontokohde, Natura 2000-verkostoon kuuluva Kivilamminsuo. Vesi ei viihdy matalassa Sykärissä pitkään. Veden viipymä on alle puoli vuotta. Pisimmillään tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi noin kolmen kilometrin matkan. Sykäri on kokonaan Hyvinkään puolella sijaitsevista järvistä pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Ridasjärven ja Kytäjärven jälkeen.

Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita.

Veden laatu

Sykari

Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä.

Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri.

Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Sykäri on tuotantotasoltaan eutrofinen eli rehevä. Syanobakteereista eli sinilevistä on tehty satunnaisia havaintoja (ainakin vuonna 1996), kuten myös limalevästä (Gonyostomum semen). Seurantakesinä kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko tasainen. Kesällä 2017 fosforipitoisuus oli 25 µg/l. Suomessa järvi katsotaan fosforin perusteella yleensä reheväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on 25 µg/l tai yli. Kasviplanktonin määrästä kertova a-klorofyllipitoisuus on ollut noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (620–1000 µg/l). Elokuun 2017 poikkeuksellisen korkea a-klorofyllipitoisuus oli todennäköisesti limalevän (Gonyostomum semen) massaesiintymän seurausta.

Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana.

Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6,0 ja matalin arvo 5,0). Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.

Vesiluonto

Pohjaeläimet

Sykäristä, havaintopaikalta Sarvikallio 1, on määritetty pohjaeläinlajisto vuonna 2011. Lajisto ilmensi kohtalaista rehevyyttä ja sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) oli runsaasti.

Kasviplankton

Kasviplanktonbiomassa on vaihdellut 1,8–4,7 mg/l välillä. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut hyvin vähäinen, mutta limalevää (Gonyostomum semen) on havaittu ajoittain runsaasti. Vuonna 2008 limalevän osuus kasviplanktonista oli jopa 62 %.

Vesikasvit

Sykärillä on tehty kasvillisuuskartoitus 2010-luvun loppupuolella.Kartoituksessa havaittiin nuottaruohoa, joka pohjaversoisena kasvina katoaa järven rehevöityessä ja valaistusolojen heikentyessä. Toisaalta kartoituksessa löydettiin myös rehevöityneille järville tyypillistä pienikokoista irtokellujaa, pikkulimaskaa. Kelluslehtisistä havaittiin muun muassa useita lummekasveja (ulpukka, lumme ja harvinainen suomenlumme), joiden lehtien koko kasvaa ja kasvustot tihenevät järven rehevöityessä. Ilmaversoisista kasveista tavattiin muun muassa järvikaislaa ja kurjenmiekkaa.

Kalat

Muu vesiluonto

Järven yhteisöt

Sykärillä ei ole vielä omaa järviyhdistystä. Ridasjärven kalastuskunta toimii myös Sykärin alueella. Kalastus Sykärillä onnistuu läänikohtaisella vieheluvalla ja osakaskunnan omalla luvalla. Luvat osakaskunnan vesialueille on myynyt Kylis-kahvilakioskilta Ridasjärven kylällä. [1].

Asutus

Sykärin itäisellä rannalla on paikoitellen tiheää vapaa-ajan ja vakituista asutusta. Länsiranta on lähes rakentamatonta.

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.

Vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lisätietoa järvestä: