Sysmä (04.251.1.005)

Hoppa till: navigering, sök

Sysmä är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sysmä
Sjönummer: 04.251.1.005
Avrinningsområde: Välijoen - Sysmäjärven alue (04.251)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 3 309,64 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 167,22 km
Höjd över havet: 88 m

Administrativa områden

Kommun: Joroinen
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 8' 45.6", 27° 43' 6.96"

Järven erityispiirteet

Sysmä sijaitsee Joroisissa Etelä-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven pinta-ala on 33,1 km².

Savuniemi jakaa järven kahteen eteläiseen ja pohjoiseen altaaseen. Suurimmat saaret ovat Lamposaari (32 ha) ja Kaupinsaari (26 ha).

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1236 km², josta vettä 15,6 %. Suurin osa-valuma-alue on Maaveden alue, 870 km².

Sysmän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuosilta 1912-1923, 1947-1956 sekä vuodesta 1960 lähtien. Keskivedenkorkeus kahdella varhemmalla jaksolla oli N60+87,79 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 69 cm. Ylin vedenkorkeus oli N60+90,14 m (kesäkuussa 1912) ja alin N60+86,80 m (syyskuussa 1940), joten äärivaihtelu oli 334 cm. Jälkimmäisellä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60+87,99 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 71 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+88,87 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+87,36 m (lokakuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

Maavettä säännöstelee Kiekan voimalaitos, säännöstelyväli on 105 cm. Virtaamia voimalaitokselta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivirtaama on ollut 7,0 m3/s, keskiylivirtaama 21 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s. Suurin virtaama on ollut 40 m3/s (marraskuussa 1974).

Sysmän vedet laskevat Huutokosken kautta Jokijärveen, josta edelleen Välijokea ja Joroisvirtaa Haukiveteen. Kiekan kanava yhdistää Sysmän Maaveteen. Itäpuolinen järvi, Paro, on yhteydessä Sysmään Kärängänsuntin kautta. Näiden järvien pinnat ovat samassa tasossa.

Suomessa on muitakin Sysmiä; kunta Päijänteen itäpuolella sekä järvi Ilomantsissa. Outokummussa sijaitsee lisäksi Sysmäjärvi.

Nykytila ja suojelu

Sysmä luokitellaan keskikokoisiin humusjärviin. Sysmän veden laatu on pääasiassa hyvä vaikka vesi on lievästi humuksista joka tekee veden väristä rusehtavaa. Järvi on lievästi paikoin rehevöitynyt ja erityisesti matalat lahtialueet (Kiekanlahti ja Javananlahti) ovat rehevöityneet rajummin ja ovat vedenlaadultaan tyydyttäviä tai välttäviä.

Sysmän ekologiseen tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maa- ja metsätalous sekä peltoviljely ja ilmastonmuutoksesta johtuva virtaamien ja veden korkeuksien muutokset sekä ravinteiden valunnan vaikutukset vesistöihin. Myös ojitukset sekä maanmuokkausten aiheuttama eroosio vaikuttaa vesistöihin huonontavasti. Ilmastonmuutoksen seurauksena ravinnekuormitus vesistöihin tulee lisääntymään valunnan kasvaessa. Lisäksi paikallisesti Sysmän vesistöihin vaikuttaa myös viemäriverkoston ulkopuolella olevien haja-asutusten tuoma kuormitus. Maatalous on suurin fosforikuormittaja, suurin typpikuormitus tulee luonnonhuuhtoumasta ja maataloudesta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sysmään on istutettu rapuja, mutta vuoden 2004 koeravustuksessa saaliiksi ei saatu yhtään rapua.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Sysmäjärven luoteispäästä, Kalmansaarelta on löydetty historiallinen hautapaikka. Myös järven keskivaiheilta on löydetty paljon kivikautisia asuinpaikkoja.

Aiheesta muualla