Syvä-Sarkanen (14.982.1.041)

Hoppa till: navigering, sök








1 654 280 m³
0,00165 km³
1 654 280 000 l





Syvä-Sarkanen är en medelstor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kymmenedalens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Syvä-Sarkanen
Sjönummer: 14.982.1.041
Avrinningsområde: Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 74,85 ha
Djup: 11 m
Medeldjup: 2,21 m
Volym: 1 654 280 m³0,00165 km³
1 654 280 000 l

Strandlinje: 6,12 km
Höjd över havet: 100,2 m

Administrativa områden

Kommun: Kouvola
Landskap: Kymenlaakson maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 6' 14.4", 27° 11' 56.04"

Järven erityispiirteet

Syvä-Sarkanen sijaitsee [[Kouvolassa]] Kymenlaakson maakunnassa. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)

Nykytila ja suojelu

Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi. Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti. Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.

Tarut ja tositarinat

Taruna liikkuu huhu järveltä saadusta jättihauesta puolivuosisataa sitten.

Aiheesta muualla

Kalastus luvat