Tammijärvi (14.111.1.014)

Hoppa till: navigering, sök








24 460 600 m³
0,0245 km³
24 460 600 000 l

Tammijärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kymmenedalens och Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Tammijärvi
Sjönummer: 14.111.1.014
Avrinningsområde: Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 981,26 ha
Djup: 12,74 m
Medeldjup: 2,49 m
Volym: 24 460 600 m³0,0245 km³
24 460 600 000 l

Strandlinje: 28,11 km
Höjd över havet: 14,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Karppi, Kuore, Lohi, Nahkiainen (kala), Siika, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 34' 40.8", 26° 32' 49.2"

Järven erityispiirteet

Kymijoen läntinen suuhaara virtaa järven läpi, savisamea vesi, vedenkorkeus säännöstelty alajuoksun Klåsarön vesivoimalalla, rantatyypit vaihtelevat ruovikosta kallionjyrkänteisiin, runsaasti mökkejä

Nykytila ja suojelu

Kymijoen parantunut vedenlaatu on näkynyt suoraan järven tilassa. Metsäteollisuuden päästöt ovat pienentyneet murto-osaan pahimmista ajoista mahdollistaen veden puhdistumisen.

Pohjaan kerrostuneet kuidut ja muut päästöt ovat kuitenkin siellä edelleen rehevöittämässä ja myrkyttämässä ympäristöä. Etenkin elohopeapitoisuudet ovat yhä suuria.

Joen vartta ja järveä ympäröiviltä savipelloilta tulee myös merkittävää ravinnekuormitusta etenkin keväisin.

Paljon on vielä tehtävää veden laadun parantamisessa, mutta huomattavan paljon on jo tehty.

Tammijärven rannat ovat suojeltu Natura-2000 ohjelmalla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalakanta tyypillinen Etelä-Suomen savijärville; kuha, hauki, ahven, lahna, särki, jne. Erikoisuutena uudelleen istutettu elinvoimainen toutainkanta. Ruovikkorannoilla runsas linnusto. Merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tammijärven rannoilla on runsaasti loma-asutusta sekä useita maatiloja. Rakentamatonta rantaa on lähinnä laajat ruovikkolahdet.

Järvellä on peräti neljä uimarantaa.

Kesäisin veneilyliikenne on varsin vilkasta ja järven poikki menee merkitty venereitti Strömforsin Ruukista Hirvikoskelle.

Järvellä on useita kalastuskuntia.

Tarut ja tositarinat

Tammijärvellä on rikas historia. Ruotsi-Suomen ja Venäjän valtakuntien raja kulki järven halki vuosina 1743-1809. Nykyisin sama raja erottaa Kymenlaakson ja Uudenmaan.

1902 Stocforsiin joen alajuoksulle rakennettiin Suomen ensimmäisiä puuhiomoja ja vuonna 1909 Klåsarönkoskeen rakennettiin vesivoimala tuottamaan sähköä hiomoon.

1930-luvulla Tammijärven alapuolisia virtapaikkoja perattiin tulvia ehkäisemään. Samalla järven pinta laski noin metrillä ja rannoille syntyivät nykyiset laajat ruovikot.

Kymijoen mukana yläjuoksulta tuli vuosikymmenien aikana tonneittain puukuitua, joka kerääntyi järvialtaan pohjalle. Tammijärven pohjoispuolisko onkin nykyään varsin matala ja rehevä.

Aiheesta muualla