Teutjärvi (14.151.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








2 658 160 m³
0,00266 km³
2 658 160 000 l

Teutjärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kymmenedalens och Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Teutjärvi
Sjönummer: 14.151.1.001
Avrinningsområde: Teutjärven alue (14.151)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 371,95 ha
Djup: 2,15 m
Medeldjup: 0,71 m
Volym: 2 658 160 m³0,00266 km³
2 658 160 000 l

Strandlinje: 8,83 km
Höjd över havet: 14,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 35' 52.8", 26° 29' 1.68"

Järven erityispiirteet

Pyöreähkö ja laakearantainenTeutjärvi sijaitsee Kouvolan ja Loviisan rajalla, Kuninkaankylässä. Se on osa Kymijoen vesistöä. Teutjärven vedet laskevat kapeata Niemistönsalmea pitkin etelään Suvijärveen, joka on osa Kymijoen läntistä haaraa. Teutjärven pinta-ala on 372 ha ja rantaviivaa on vajaa 9 km. Järven keskisyvyys on vain 0,71 m ja syvin kohta 2,15 m.

Nykytila ja suojelu

Teutjärvi on vedenlaadultaan ylirehevä. Rehevyydessään ja sameudessaan se on omaa luokkaansa. Näkösyvyys on vain 0,2m. Rehevyystasosta johtuvat levähaitat ovat jokakesäisiä. Valuma-alue onkin voimakkaasti viljelykäytössä. Järven läheisyydessä on jonkin verran asutusta, mutta järvivettä ei hyödynnetä juuri mihinkään tarkoitukseen. Virkistyskäyttöarvoa järvellä kuitenkin on ja se on myös mukana Natura- 2000 verkostoehdotuksessa lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena sekä valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaana kohteena.

Teutjärveen soveltuvia kunnostusmenetelmiä on eri syistä johtuen melko vähän, sillä esim. tehokalastus nuottaamalla on uppotukkien vuoksi mahdotonta. Lisäksi ruovikkovyöhykkeen osuus avoveteen nähden on pieni ja uposlehtisiä kasveja ei ole lainkaan. Siksi niitolla ei ole mahdollista poistaa merkittäviä määriä ravinteita järven sisäisestä kierrosta. Veden laatua voitaisiin kuitenkin parantaa Teutjoen ja Niemistönsalmen ruoppauksin, jolloin saataisiin veden vaihtuvuus paremmaksi. Myös valuma-alueella tehtävistä vesiensuojelutoimenpiteistä olisi hyötyä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Teutjärvi on lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vuonna 2001 pesiviä lajeja oli 37 ja parimäärä oli 363. Etenkin ruovikkolajeja pesii suuria määriä, ja joukossa on harvinaisuuksia. Teutjärven rannoilla on myös kahlaajille sopivia luhtia ja niittyjä. Myös ympäröivät pellot ovat linnuston kannalta tärkeitä.

Teutjärvi on ollut 2000-luvun alussa yksi harvoista niittysuohaukan (Circus pygargus) pesimäpaikoista Suomessa. Järvi on myös Uudenmaan merkittävin kaulushaikaran (n. viisi paria) ja ruskosuohaukan (n. neljä paria) pesimäpaikka (2001). Vaarantuneiksi luokitellut naurulokki ja rastaskerttunen pesivät Teutjärvellä ja aivan järven tuntumassa myös uhanalainen peltosirkku sekä ruisrääkkä. Myös kurki ja luhtakana pesivät alueella.

Vesilinnustossa runsain laji on silkkiuikku, vaateliaampia pesimälajeja ovat mm. heinätavi ja lapasorsa. Ruovikoiden ja rantapensaikkojen varpuslinnusto on hyvin edustava: harvinaisen rastaskerttusen lisäksi muita kerttusia ja sirkkalintuja pesii hyvin runsaasti. Alue on tärkeä muutonaikainen levähdysalue mm. laulujoutsenille, hanhille ja muille vesilinnuille sekä kahlaajille. Alue toimii myös tärkeänä ruokailualueena ympäröivien alueiden linnuille.

Teutjärveä ympäröivät viljelykset. Järvessä on laajat kasvillisuusvyöhykkeet, joista leveimpiä hallitsee järviruoko. Järveä reunustavat myös tiheät pensaikot. Teutjärven itäpuolella on myös tervaleppäluhtaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven läheisyydessä on jonkin verran asutusta ja runsaasti viljelyksiä.

Teutjärvi on oiva lintujärvi. Teutjärven pohjoispäässä sijaitsee Kanasaaren lintutorni (Ruotsinpyhtää-Elimäki 179-tieltä Ruotsinkylän kohdalla käännytään itään kohti Hämeenkylää, tästä 1,4 km, tässä tien eteläpuolella tehty levennys P-paikaksi, missä viitta lintutorni. Tästä polku pellon reunassa ja rantametsässä osin pitkospuina tornille).

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla