Tuusjärvi (14.173.1.001)

Hoppa till: navigering, sök












Tuusjärvi är en medelstor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Tuusjärvi
Sjönummer: 14.173.1.001
Avrinningsområde: Tuusjärven valuma-alue (14.173)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 56,57 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,73 km
Höjd över havet: 78,2 m

Administrativa områden

Kommun: Heinola
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 18' 30.24", 26° 8' 12.12"

Järven erityispiirteet

Tuusjärvi sijaitsee Heinolassa Lusin kylässä ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Sen pinta-ala on 56,6 ha ja rantaviivan pituudeksi kertyy 4,7 km. Järvessä on kuusi pientä saarta. Näistä kaksi suurinta jakaa järven kahteen osaan yhdessä Saviniemen kanssa. Syvyydeltään tämä järvi on hyvin matala. Syvin kohta saattaisi olla vain noin 1,2 - 1,4 m. Keskisyvyys on todennäköisesti alle 1 m. Järven laskennallinen viipymä on erittäin lyhyt johtuen sen suuresta valuma-alueesta (9781 ha) ja järven itsensä pienestä tilavuudesta. Tuusveden vedet laskevat Ala-Rääveliin ja sieltä edelleen Konninveteen. Maankäytöltään Tuusjärven valuma-alue on metsätalousvaltaista. Peltoalan osuus valuma-alueesta on noin 5 %.

Tuusjärvi ei ole säännöstelyn piirissä. Havaintojen mukaan sen vedenpinnankorkeus vaihtelee paljon. Tulva-aikaan vesi voi olla hyvinkin korkealla kun taas kesäisin veden pinnan lasku voi olla niin suuri, että se haittaa virkistyskäyttöä ja edesauttaa umpeenkasvua.

Nykytila ja suojelu

Tuusjärven luontainen järvityyppi olisi matala humusjärvi ja hyvin lyhyt viipymäinen järvi. Sen ongelmana on mataloituminen ja umpeenkasvu. Tämä johtuu valuma-alueelta tulevasta kiintoaineskuormituksesta sekä lisääntyvän kasvimassan tuottamasta lietteestä. Tiheät ruovikot muodostavat paikon ruokoturvetta, jonka johdosta järven pinta-ala pienenee. Tämä muutos on erityisen nopeaa järven itärannalla.

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Tuusjärvi on merkitty suojelualueeksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kokekalastamalla on saatu selville, että Tuusjärvessä tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, ruutana, lahna, sorva, särki, pasuri, made, hauki ja salakka. Järveen on istutettu 2000-luvulla planktonsiikaa ja karppeja. Paikallisten mukaan järven saaliskaloihin kuuluu myös suutari.

Tuusjärvi on arvokas lintuvesi ja siellä pesivät mm. laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Muita järvellä tavattuja lintulajeja ovat mm. kaulushaikara, luhtahuitti ja rytikerttunen. Lintujen muuttoaikaan järvi on merkittävä levähdysalue.

Tuusjärvellä tavataan rauhoitettuja lampikorentolajeja: täplälampikorento, sirolampikorento ja lummelampikorento. Järvi saattaa myös olla rauhoitetun viitasammakon elinympäristö.

Järven länsipuolella kasvillisuuden valtalajeja ovat järviruoko ja järvikorte muodostaen laajalle ulottuvia kasvustoja Siellä viihtyy myös uistinvita runsaslukuisena. Järven itäosissa kasvaa mm. järviruoko, järvikaisla, järvikorte, ulpukka ja piuru. Tuusjärvellä esiintyviä uposkasveja ovat pikkupalpakko, kiehkura- ja ruskoärviä. Järvessä kasvaa myös pohjanlumme.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tuusjärven rannoilla on jonkin verran loma- ja vakituista asutusta. Järvellä on paikallisille lähinnä ja maisema- ja virkistysarvoa. Sen mataluus ja laajat vesikasvustot kuitenkin rajoittavat järvessä uimista ja veneilyä. Järven mataluudesta johtuen Tuurjärvessä kalastetaan lähinnä katiskoilla.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla