Urajärvi (14.212.1.009)

Hoppa till: navigering, sök








27 025 600 m³
0,027 km³
27 025 600 000 l

Urajärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Urajärvi
Sjönummer: 14.212.1.009
Avrinningsområde: Urajärven valuma-alue (14.212)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 445,98 ha
Djup: 16,63 m
Medeldjup: 6,06 m
Volym: 27 025 600 m³0,027 km³
27 025 600 000 l

Strandlinje: 29,52 km
Höjd över havet: 98,6 m

Administrativa områden

Kommun: Asikkala
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

22 kesäkuu 2018 12:30:00
Rikligt med alger
Saukonlahti

16 elokuu 2016 13:00:00
15 °C
Urajärvi

16 elokuu 2016 13:00:00
5 m (Siktdjupet)
Urajärvi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Muikku och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 9' 31.68", 25° 47' 32.64"

Järven erityispiirteet

Lähdepohjainen Urajärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa. Vesistöalueeltaan se kuuluu Urajärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kymijokeen. Urajärvellä on useita saaria: Pässisaari, Laitasaari, Pimeäsaari, Pyöreäsaari, Malkosaari, Rovatsaari, Korppinen, Uusisaari, Vaskosaari, Lehtinen, Petäjäsaari, Kiiansaari, Vitilä, Talassaari, Koppisaaret ja Salmensaaret.

Urajärven pinta-ala on noin 446 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on lähes 30 kilometriä. Järven keskisyvyys on noin 6 metriä. Urajärven syvin kohta on reilu 16 metriä.

Nykytila ja suojelu

Urajärven vedenlaatu on hyvä. Se luokitellaan karuksi järveksi kokonaisfosforin perusteella ja sen vesi on melko kirkasta (väriluku 10). Vesi on happamuudeltaan lievästi emäksistä. Urajärvi on vedenlaadultaan poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, mutta myös emäksinen.

Varsinkin syksyisin Urajärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat alusvedessä kohonneet huomattavasti. Syynä kokonaisfosforipitoisuuden nousulle ovat ajoittaiset happikadot. Nämä aiheuttavat ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä. Todennäköisesti pohjavesipurkaumat ovat happikatojen taustalla.

Urajärvi kuuluu suojeltuihin Natura 2000 -alueisiin. Järvellä ja sen rantakorvissa esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista hentonäkinruohoa, notkeanäkinruohoa ja korpihohtosammalta. Urajärven alueen suojelun toteutuskeinoina ovat vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki ja maa-alueella luonnonsuojelulaki.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalat ja ravut

Karulle järvelle tyypillisesti Urajärven kalakanta on ahvenvaltainen. Järvessä on myös kohtalainen muikkukanta, joka ei ole viime vuosina suuresti vaihdellut. Järven madekanta on taas suullisen tiedon mukaan heikentynyt jonkin verran.

Urajärveen on istutettu vuosien varrella järvilohta, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa ja peledsiikaa. Ainakin taimen- ja siikaistutukset ovat onnistuneet kohtalaisesti. Järvessä on myös lisääntyvä lahnakanta, joka myös kotiutettiin järveen istutuksilla.

Urajärvessä on varsin runsas täplärapukanta. Täplärapu kotiutettiin järveen laittomasti.

Kasvillisuus

Urajärven vesikasvillisuus on poikkeuksellisen runsasta ja monipuolista. Järvellä kasvaa lähes 40 eri vesikasvilajia, joihin kuuluu sekä niukkaravinteisia että runsasravinteisia lajeja. Urajärvelle on tyypillisiä laajat vesisammal- ja pohjalehtiskasvustot.

Urajärvi on myös yksi Suomen harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista. Vuonna 2000 notkeanäkinruohoa löydettiin neljästä eri paikasta järveltä ja hentonäkinruohoa yhdestä paikasta. Kasvien löytöpaikat sijaitsevat Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Urajärven rantakorpi on lisäksi harvinainen korpihohtosammalen kasvupaikka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Urajärven rannalla on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista – Urajärven kartanomuseo. Empiretyylinen kartano kuului lähes kaksi ja puoli vuosisataa aateliselle von Heideman-suvulle. Viimeiset suvun asukkaat kartanossa olivat naimattomat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman, jotka testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon näköalapaikalla Valhallassa on antiikin aikaiseen tyyliin pystytetty puolikaaren muotoinen pylväikkö.

Urajärven kartanoa pidetään myös kummituskartanona. Sanotaan, että kartanon kummituksen on nähnyt, kuullut ja aistinut lukuisat vierailijat. Kummitus on tallentunut myös valokuvaan. Vanhan kartanon puolella sijaitsee oikea kummitushuone, mutta myös uudemmalla puolella kummittelee.

Aiheesta muualla

ymparisto.fi