Väärä (04.745.1.013)

Hoppa till: navigering, sök








2 447 640 m³
0,00245 km³
2 447 640 000 l





Väärä är en medelstor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Väärä
Sjönummer: 04.745.1.013
Avrinningsområde: Mäntyjoen valuma-alue (04.745)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 85,68 ha
Djup: 15,74 m
Medeldjup: 2,86 m
Volym: 2 447 640 m³0,00245 km³
2 447 640 000 l

Strandlinje: 11,69 km
Höjd över havet: 123,2 m

Administrativa områden

Kommun: Kaavi
Landskap: Pohjois-Savon maakunta
ELY-central: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki och Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

63° 5' 10.32", 28° 43' 48.72"

Väärä on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Kaavilla Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Väärän pinta-ala on 85,7 ha, keskisyvyys on 2,9 m ja suurin syvyys on 15,7 m.

Järvessa on useita pinnan alaisa luotoja, jotka vain paikalliset tuntevat.

Nykytila ja suojelu

Väärän vesi on varsin tumman sävyistä ja humuspitoista johtuen järven tulouomista, jotka tulevat soilta. Näkösyvyys on noin metri.

Väärän pinnankorkeutta on laskettu kaivamalla uusi lasku-uoma (joki). Syy tähän on jossain määrin tuntematon, mutta uutta virtaumaa (nimeltä Vääräjoki) on käytetty ainakin myllyn voimanlähtenä. Monesti järvien pintaa on laksettu uuden viljelysmaan toivossa, mutta tässä tapauksessa ei lie peltomaata saatu, jos edes tavoiteltu. Ilmeisesti heinää on kuitenkin uudelta maa-alueelta niitetty. Yksi syy uuden lasku-uoman kaivamiseen saattaa olla tukkien uitto, jota suoritettiin tuon toimenpiteen jälkeen. Järven pohjasta löytyy yhä uppotukkeja tuolta ajalta.

Uuden lasku-uoman valmistuminen ajoittunee 1870-luvun alkupuolelle. Dokumentaatiota ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi jättömaalle kasvaneiden puiden iästä voi näin päätellä. Järven pinta laski tämän toimen seurauksena noin metrin verran (vanha rantatörmä on nähtävissä yhä ympäri järven rantoja). Järven pinnankorkeuden vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta (jopa metri), joten tarkkoja lukemia ei voi arvioida.

Pinnan laskun seurauksena matala Koppelolahti on pahasti rehevöitynyt ja heinittynyt ja muuttunut lähes kokonaan suoksi. Toisalta sen seurauksena siitä on tullut suosittu lukuisien lintulajien pesimäpaikka.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven nykyiseen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, säyne, salakka ja made. Järven kalastoon ovat myös kuuluneet lahna sekä istutettuna siika ja järvitaimen.

Nykyisin järven yleimismmät kalalajit ovat ahven, särki, säyne, hauki ja salakka. 1980-luvulla vielä made oli hyvin runsaslukuinen, myös kiiskeä sai mato-ongella ja pilkillä. Ne kuulunevat yhä järven kalakantaan. Salakka on uusi laji järvessä ja se on tullut sinne 1990-luvulla.

Järveen istutettiin 1980-luvulla siikaa ja järvitaimenta, mutta niistä ei ole enää saatu havaintoja. Järven kalakantaan kuului myös lahna, jota saatiin harvakseltaan vielä 1980-luvulla. Ne lienevät hävinneet järvestä. Järvestä väitetään saadun myös ruutanaa, mutta oletettujen havaintojen määrä on hyvin vähäinen.

Kalat ovat enimmäkseen pienikokoisia, varsinkin ahvenet, eivätkä yli 2 kg hauetkaan ole yleisiä. Kalojen keskikoon pieneminen ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan, kuin salakan ilmestyminen järveen.

2010-luvulla kalojen keskikoko on hiukan kasvanut. Varsinkin ahvenet ovat kasvaneet. Säyneiden ja haukien keskikoko on myös kasvanut, muttei paljoa. Salakka on lähes hävinnyt järvestä, mutta yhä harvinaisena esiintyy. Säyne on vallanuut tilaa muilta kalalajeilta. Särkien keskikoko on pienentynyt, mutta ne ovat runsaslukuisia. Muut kalalajit ovat (made, kiiski, lahna, ruutana) harvinaisia tai hävinneet.

Järven kalasto vaatisi hoitokalastusta, mutta toisaalta kalastajia ei juuri ole, joten toimenpiteet menisivät paljolti hukkaan (jokien kautta se voisi olla rauhaisa kasvupaikka uusille kalalajeille).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Väärän rannoilla ei ole varsinaista asutusta, ja sen virkistyskäyttö on vähäistä. Järveä käyttää vain muutama paikallinen- ja kesäasukas veneilyyn ja harrastuskalastukseen.

Syrjäisenä ja mutapohjaisena järvenä se ei ole suurta ylöisöä kiinnostava.

Tarut ja tositarinat

Tämä järvi kätkee paljon historiaa ja tarinoita (jo paljolti unohdettuja) ja on maaseudun autioitumisen seurauksena muuttunut lähes erämaajärveksi.

Aiheesta muualla