Valvatus (04.213.1.002)

Hoppa till: navigering, sök

Valvatus är en ganska stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Valvatus
Sjönummer: 04.213.1.002
Avrinningsområde: Kanavan - Kolmanjoen valuma-alue (04.213)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 302,94 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 19,62 km
Höjd över havet: 78,2 m

Administrativa områden

Kommun: Joroinen
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

26 syyskuu 2018 16:31:00
Inga rosk
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

26 syyskuu 2018 16:31:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

18 syyskuu 2018 12:59:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 13' 5.88", 27° 49' 42.96"

Järven erityispiirteet

Järven suurin syvyys on 7,6 metriä, joka sijaitsee Ukonselällä ja matalahkot lahdet, joiden syvyys on 0,9 metriä - 1,7 metriä sijaitsevat järven länsiosassa. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Havussalmenjoki, Kirkkojoki / Kollinjoki, Särkijärven laskupuro ja Järvikylän kosteikko-oja.

Nykytila ja suojelu

Järvi on ruskeavetinen ja rehevä. Sen vedenlaatu on tyydyttävä ja järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on hajakuormitusta. Historiatietojen perusteella järven näkösyvyys on vähentynyt ja fosforikuormitus on lisääntynyt (Lähde: Valvatusjärven kosteikkojen yleissuunnitelma 2013).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Artikkeli Erälehti.fi: Arin kalahatusta 16.11.2011. Kun isoisä järven laski. http://eralehti.fi/arinkalahatusta/2011/11/16/kun-isoisa-jarven-laski/

Tuomas Teittinen ja Juho Oksman saivat vuonna 1855 Joroisten pitäjänkokouksen väen suostuteltua siihen, että Valvatuksen pintaa oli laskettava. Järven pohjasta oli tarkoitus paljastaa lisää viljelykseen kelpaavaa maata. Tuomas lupasi kaivattaa kanavan omalla kustannuksellaan järven kaakkoispuolella olevaan Pappilanlampeen ja siitä tien yli Värjärinlampeen. Teittinen odotti saavansa hyötyä myös vesivoimasta ja Oksman uusista kalapaikoista.

Kaivettu pienehkö oja alkoi kuitenkin heinäkuun puolivälissä 1861 syöpyä isommaksi ja kohta sen paikalla kohisi yli 50 leveä ja monta metriä syvä kanava. Valvatuksen pinta laski kolmessa päivässä noin 6 metriä ja sen pinta-ala hupeni kolmannekseen alkuperäisestä. Järven saarista parikymmentä liittyi mantereeseen ja rantaviiva siirtyi jopa kaksi kilometriä. Värjärinlammen rantamilla asuneen pitäjänvärjäri Henrik Grönroosin mökki tuhoutui siinä sivussa. Vesijättöä paljastui noin 1000 hehtaaria ja suurin osa siitä otettiin viljelykseen. Eikä Valvatuksen sorkkiminen siihen jäänyt. Koska rantapellot olivat veden vaivaamia, laskettiin jämäjärven pintaa vielä 1940-luvulla noin metrillä. Muutosten seurauksena Valvatuksen pinta-ala hupeni nykyiseen noin 300 hehtaariin.

Nykyään Valvatus kärsii, kuten arvata saattaa, melkoisesti muun muassa maatalouden aiheuttamista ongelmista. Voi Valvatusta, voi!

Lähteet: http://www.hymy.fi/luontosarja/maailmanlopun-jarvenlaskut Joroisten Historia 1 (Raimo Viikki 2003) Wikipedia, hakusana ”Järvenlasku” Vuoksi, Luonto ja ihminen vesistön muovaajana (Ossi Seppovaara 1984)

Aiheesta muualla