Vaskivesi - Visuvesi (35.412.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








321 048 000 m³
0,321 km³
321 048 000 000 l

Vaskivesi, Visuvesi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Vaskivesi, Visuvesi
Sjönummer: 35.412.1.001
Avrinningsområde: Vaskiveden lähialue (35.412)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 4 622,22 ha
Djup: 61,97 m
Medeldjup: 6,95 m
Volym: 321 048 000 m³0,321 km³
321 048 000 000 l

Strandlinje: 319,33 km
Höjd över havet: 96,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

18 lokakuu 2018 09:00:00
Rikligt med alger
Nurmilahti

20 syyskuu 2018 13:30:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Virrat, Laivaranta)

11 syyskuu 2018 13:15:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Virrat, Laivaranta)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 8' 29.76", 23° 45' 48.6"

Järven erityispiirteet

Vaskivesi-Visuvesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 46,2 km² ja se on Suomen 86. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,0 metriä ja suurin syvyys 62 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2154 km² ja järvisyys 10,4 %. Pääosa tulovirtaamasta virtaa järveen Toisvedestä Ähtärin reitiltä. Suurin saari on Vaskisalo, johon on tieyhteys.

Yhdessä Ruoveden, Palovesi-Jäminginselän ja Tarjanteen kanssa Vaskivesi-Visuvesi muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Herraskosken ala-asteikolta vuosilta 1903–1995. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,14 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 105 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+97,56 m (toukokuussa 1903) ja alin N60+95,39 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 217 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden ääripäät) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.

Vaskivesi-Visuvesi laskee Kaivoskannan kanavan ja Pusunvuolteen kautta Tarjanneveteen. Vedenkorkeusero on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 20 m3/s.

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kaivoskannan vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1967 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,2 ja elokuussa 17,3 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Visuveden Kaivoskannan kanavalla. Havaintoja puuttuu muutamilta vuosilta etenkin 1900-1910 -luvuilta. Kaikista havainnoista ei ole varmuutta koskevatko ne Visuvettä vai Tarjannetta. Varhaisin jäätyminen on ollut 1. marraskuuta vuonna 1888, myöhäisin 29. tammikuuta 2008. Talvella 1929–1930 jäätyminen oli tapahtunut 28. tammikuuta, joten se ennätys kesti liki 80 vuotta. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta (1925, 2007) ja 24. toukokuuta (1927, 1941).

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla