Ylä-Kintaus (14.553.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








26 201 900 m³
0,0262 km³
26 201 900 000 l

Ylä-Kintaus är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Mellersta Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Mellersta Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ylä-Kintaus
Sjönummer: 14.553.1.001
Avrinningsområde: Kintauksen alue (14.553)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 572,32 ha
Djup: 19 m
Medeldjup: 4,58 m
Volym: 26 201 900 m³0,0262 km³
26 201 900 000 l

Strandlinje: 36,71 km
Höjd över havet: 154,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 19' 28.56", 25° 21' 55.8"

Järven erityispiirteet

Yläkintaudella on 8 saarta. Maailmankartalle järven nostaa joka elokuussa sen lähistöllä ajettava mökkiperän erikoiskoe Jyväskylän MM-ralleissa.

Nykytila ja suojelu

Järven vesi on erittäin ruskeaa, ja se on lievästi rehevöitynyt. pH on 6,3, eli se on lievästi happamoitunut.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ylä-Kintauteen on istutettu kuhaa, muikkua ja erilaisia siikoja. Lisäksi järvestä löytyy yleisimpiä kalalajeja, kuten ahventa, särkeä ja haukea. Järvirapua on raportoitu ainakin aiempina vuosina. Suomen Lintuatlaksen mukaan järven rannoilla pesii varmasti 62 eri lintulajia, kuten laulujoutsen, metso ja viirupöllö. Todennäköisisti pesiviä lintuja on 26, joihin kuuluvat mm. tavi, fasaani ja tuulihaukka. Mähdollisesti pesiviä lajeja on 15, joita ovat esimerkiksi leppälintu, kiuru ja mehiläishaukka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannat ovat pääosin kesämökkien kansoittamaa, mutta muutama vakituinen asuntokin löytyy. Vesistöä käytetään lähinnä virkistyskäyttöön ja harrastuskalastukseen.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla