Ylimmäinen (04.156.1.009)

Hoppa till: navigering, sök

Ylimmäinen är en ganska stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ylimmäinen
Sjönummer: 04.156.1.009
Avrinningsområde: Myllyjoen valuma-alue (04.156)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 136,46 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 16,07 km
Höjd över havet: 94,3 m

Administrativa områden

Kommun: Mikkeli
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 41' 30.84", 27° 26' 5.28"

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ahven on yleisin pyyntikala. Haukea on runsaasti, samoin lahnaa ja särkeä. Sekä madetta. Mato-ongella ja virvelillä saa mukavia muistoja joka puolelta järveä.

Laulujoutsen on asustanut vakituisesti järvellä useita kesiä ja on onnistunut saamaan joka kesä 1-2 jälkeläistä. Kuikat esiintyvät runsaslukuisina, heinäsorsia on vain muutama pari ja vähälukuisina telkät pesivät harvoissa vielä asuinkuntoisissa pöntöissä. Järven jakavan Kivisalmen pohjoispuolella, rannan vanhoissa ja jykevissä haapa puissa viihtyvät kolopesijät, pikkutikka ja käpytikka yleisimpänä, myös palokärki liikkuu alueella ja viirupöllö asettui yhdeksi vuodeksi sille asetettuun pönttöön. Korppi on yleistynyt alueen kuusikoissa.

Järven vesi on verrattain kirkasta, varsinkin eteläosassa. Pohjan voi nähdä vielä parin metrin syvyydessä. Rantojen maanpinnan muodot kuvaavat pohjankin syvyyden hyvin, eteläisellä selällä on yli 20 m:n syvänne ja matalia lahtia sekä yksi isompi saari. Pohjoisella selällä on karikoita ja isoja vedenalaisia siirtolohkareita. Järven pinta on 20 m ylempänä kuin Saimaa ja valuma alueella on yksi järveen laskeva lampi. Järvestä vesi laskee pohjoiseen 5-tien ali Korpijärveen. Rannoilla on toistaiseksi vähän kaislikoita vaikka järveen tuleekin ojitettujen metsien suotovesiä runsaasti, ehkäpä sen seurauksena matalat ja tuulen suojaiset lahdet ovat rehevöityneet ja uhkaavat kasvaa umpeen.

Järven rannoilla on vähän asutusta ja kesämökkejä. Pohjoisella osalla on viisi rantaan ulottuvaa ympärivuotista asutusta ja muutama muu sekä kymmenkunta vapaa-ajan asuntoa, joista itäisellä rannalla on seitsemän ympärivuotisesti matkailukäytössä. Pohjoisosan käyttäjien kesken on toteutunut kirjoittamaton sääntö käyttää vain sähkökäyttöisiä perämoottoreita veneissään. Talviaikaan järven yli kulkee moottorikelkkareitti. Ylimmäinen on verrattoman upea erämaajärvi, lähellä kaupungin palveluja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla