Tammijärvi (14.111.1.014)
Tammijärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Kymijoen läntinen suuhaara virtaa järven läpi, savisamea vesi, vedenkorkeus säännöstelty alajuoksun Klåsarön vesivoimalalla, rantatyypit vaihtelevat ruovikosta kallionjyrkänteisiin, runsaasti mökkejä
Nykytila ja suojelu
Kymijoen parantunut vedenlaatu on näkynyt suoraan järven tilassa. Metsäteollisuuden päästöt ovat pienentyneet murto-osaan pahimmista ajoista mahdollistaen veden puhdistumisen.
Pohjaan kerrostuneet kuidut ja muut päästöt ovat kuitenkin siellä edelleen rehevöittämässä ja myrkyttämässä ympäristöä. Etenkin elohopeapitoisuudet ovat yhä suuria.
Joen vartta ja järveä ympäröiviltä savipelloilta tulee myös merkittävää ravinnekuormitusta etenkin keväisin.
Paljon on vielä tehtävää veden laadun parantamisessa, mutta huomattavan paljon on jo tehty.
Tammijärven rannat ovat suojeltu Natura-2000 ohjelmalla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalakanta tyypillinen Etelä-Suomen savijärville; kuha, hauki, ahven, lahna, särki, jne. Erikoisuutena uudelleen istutettu elinvoimainen toutainkanta. Ruovikkorannoilla runsas linnusto. Merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tammijärven rannoilla on runsaasti loma-asutusta sekä useita maatiloja. Rakentamatonta rantaa on lähinnä laajat ruovikkolahdet.
Järvellä on peräti neljä uimarantaa.
Kesäisin veneilyliikenne on varsin vilkasta ja järven poikki menee merkitty venereitti Strömforsin Ruukista Hirvikoskelle.
Järvellä on useita kalastuskuntia.
Tarut ja tositarinat
Tammijärvellä on rikas historia. Ruotsi-Suomen ja Venäjän valtakuntien raja kulki järven halki vuosina 1743-1809. Nykyisin sama raja erottaa Kymenlaakson ja Uudenmaan.
1902 Stocforsiin joen alajuoksulle rakennettiin Suomen ensimmäisiä puuhiomoja ja vuonna 1909 Klåsarönkoskeen rakennettiin vesivoimala tuottamaan sähköä hiomoon.
1930-luvulla Tammijärven alapuolisia virtapaikkoja perattiin tulvia ehkäisemään. Samalla järven pinta laski noin metrillä ja rannoille syntyivät nykyiset laajat ruovikot.
Kymijoen mukana yläjuoksulta tuli vuosikymmenien aikana tonneittain puukuitua, joka kerääntyi järvialtaan pohjalle. Tammijärven pohjoispuolisko onkin nykyään varsin matala ja rehevä.
