Itämeri-sanakirja selventää Itämereen ja meren tilaan liittyviä käsitteitä sanoin ja kuvin. Sanakirja siirtyi Järvi-Meriwikiin Itämeriportaalista, joka lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.
Sanat
Ladataan...
- Aallokko (Monen erikokoisen aallon muodostama kokonaisuus.)
- Aallonkorkeus (Aallokon korkeus annetaan merkitsevänä aallonkorkeutena.)
- Aalto (Aaltoliikkeen perusmääritelmiä.)
- Ahtojää (Katso Jäätyypit)
- Ajojää (Katso Jäätyypit)
- Ammonifikaatio (Reaktio, jossa nitraattityppi muutetaan ammoniumtypeksi)
- Ancylusjärvi (Katso Itämeren vaiheet)
- Anoksia (Katso Happikato)
- Aranda (Merentutkimusalus)
- Autotrofi (Katso Perustuottaja)
- Bakteerit (Alkeistumallisiin mikrobeihin kuuluva eliöryhmä)
- Bioturbaatio (Pohjaeläinten toiminta, joka muokkaa pohjasedimenttiä)
- Denitrifikaatio (Luonnollinen typenpoisto, typpeä sedimentistä poistava prosessi)
- Eläinplankton (Koostuu vedessä keijuvista mikroskooppisen pienistä eläimistä.)
- Fosfori (Tärkein perustuotantoa rajoittava ravinne osassa Itämerta)
- Fosforin kierto (Tapahtumaketju, jossa fosfori muuttaa olomuotoaan.)
- Glasiaalirelikti (Jääkauden jäännelaji)
- HELCOM (Itämeren suojelukomissio (Helsinki Commission; Baltic Marine Environment Protection Commission))
- Hajakuormitus (Kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä)
- Harppauskerros (Vyöhyke, jossa mittaussuureen arvo muuttuu paljon lyhyellä matkalla.)
- Hietahalkoisjalkainen (Hietamassiainen.Itämeren yleisin halkoisjalkaislaji, kuuluu äyriäisiin.)
- Hyönteiset (Niveljalkaisiin kuuluva luokka. Osa Itämeren pohjaeläimistöä.)
- Itämeriportaali (Verkkosivusto, joka lakkautettiin vuonna 2014)
- Jäännehalkoisjalkainen (Itämeressä elävä jääkauden jäännelaji, kuuluu äyriäisiin.)
- Jääriite (Katso Jäätyypit)
- Jäätalvi (Ajanjakso, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä)
- Jäätymispiste (Veden lämpötilan laskettua riittävästi alkaa muodostua jäätä)
- Kaspianhalkoisjalkainen (Kaspianmassiainen. Itämeren tulokaslaji, joka kuuluu äyriäisiin.)
- Kasviplanktonlevät (Planktonlevät. Vedessä keijuvat mikrolevät.)
- Keskivesi (Vedenkorkeuden pitkäaikainen keskiarvo.)
- Kirjohylje (Hyljelaji, joka elää pohjoisilla merialueilla.)
- Klorofylli (Lehtivihreä. Yhteyttämisessä aktiivisia pigmenttejä.)
- Kohvajää (Katso Jäätyypit)
- Korkeusjärjestelmät (Järjestelmät, joiden suhteen vedenkorkeutta mitataan.)
- Kotilot (Suurin nilviäisiin kuuluva luokka. Osa Itämeren pohjaeläimistöä.)
- Kukinta (Katso Leväkukinta)
- Kultalevät (Leväryhmä, osa Itämeren kasviplanktonia.)
- Kumpuaminen (Veden työntyminen syvemmältä pintakerrokseen.)
- Lepomuoto (Vaihe, joka auttaa eliötä selviytymään huonoissa olosuhteissa.)
- Leväkukinta (Planktonlevien massaesiintymä.)
- Levämyrkky (Levien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.)
- Levävyöhykkeet (Itämeren kalliorantojen levävyöhykkeet.)
- Litoraali (Rantavyöhyke)
- Maankohoaminen (Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.)
- Makrolevät (Monisoluisia alkeellisia kasveja.)
- Meiofauna (Makrofaunaa pienempää eläimistöä)
- Merentutkimuslaitos (Vuosina 1918-2008 toiminut tutkimuslaitos)
- Meriajokas (Itämeren ainoa mereinen siemenkasvi.)
- Meripihka (Muinaisten havupuiden pihkaa.)
- Merirokko (Itämereen levinnyt äyriäinen.)
- Merisavu (Syntyy, kun kylmä ilma ja riittävän lämmin vesi kohtaavat.)
- Meroplankton (Eliöt, joiden elinkaaren vaiheista vain osa on planktisia.)
- Mikrolevä (Pääasiassa vedessä vapaasti keijuvia hyvin pieniä leviä.)
- Miksotrofia (Eliön kyky vaihtaa energianhankintatapaansa.)
- Murtovesi (Murtovesi on makean veden ja valtameren veden sekoitusta.)
- Nodulariini (Nodularia spumigena –sinilevän tuottama myrkky.)
- Pelagiaali (Ulappa, vapaan veden alue)
- Perustuottaja (Autotrofit.Auringon energiaa orgaaniseksi aineeksi sitovat kasvit.)
- Piilevät (Yksisoluisia leviä. Muodostavat osan Itämeren kasviplanktonista.)
- Piirankaiskultalevät (Yksisoluisia leviä. Muodostavat osan Itämeren kasviplanktonista.)
- Plankton (Vapaassa vedessä keijuvia pieniä kasveja, eläimiä tai mikrobeja.)
- Pohja (Eliöyhteisö) (Pohjaeläinten elinympäristö)
- Pyyhkäisymatka (Katso Aallokko)
- Rakkolevä (Isokokoinen monivuotinen ruskolevä.)
- Rantavyöhyke (Litoraali. Ulottuu roiskerajalta syvempään veteen, sinne missä kasvit vielä pystyvät yhteyttämään.)
- Rataseläimet (Yksi eläinplanktonin pääryhmistä.)
- Rehevöityminen (Kasviravinteiden ylitarjonta johtaa vesialueen rehevöitymiseen)
- Ruskolevät (Makroleviin kuuluva leväryhmä.)
- Sinileväkukinta (Sinilevien massaesiintymä.)
- Sinilevämyrkyt (Sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.)
- Sinilevät (Yksi kasviplanktonin leväryhmistä.)
- Sublitoraali (Katso Rantavyöhyke)
- Suojelusopimukset (Katso HELCOM)
- Suolaisuus (Suolaisuus vaihtelee eri merialueilla.)
- Suomuviherlevät (Yksisoluisia leviä. Osa Itämeren kasviplanktonia.)
- Teoreettinen keskivesi (Katso Keskivesi)
- Termokliini (Vyöhyke, jossa lämpötila muuttuu paljon lyhyellä matkalla.)
- Tiikerikatka (Itämeren tulokaslaji.)
- Ulappa (Vapaan veden alue, pinta- ja väliveden vyöhyke, jossa ei kasva suurvesikasveja.)
- Valuma-alue (Alue, jolta vedet laskevat Itämereen.)
- Vedenkorkeus (meri) (Meriveden pinnan korkeus maan suhteen.)
- Vedenvaihto (Itämeren vedenvaihto on rajoittunutta.)
- Villasaksirapu (Itämeren vieraslaji)
- Yhteyttäminen (Tapahtuma, jossa auringon energia muuttuu kemialliseksi energiaksi.)
- Äyriäisplankton (Yksi eläinplanktonin pääryhmistä)
Muita sanakirjoja
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Itämeri-sanakirja&oldid=873628”
Järvi-meriwikissä käytetään evästeitä palvelun käytön helpottamiseksi. Niitä ei käytetä käyttäjien seuraamiseen.
