Urtimojärvi (35.724.1.012)
Urtimojärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Urtimojärvi koostuu kahdesta erillisestä järvialtaasta, Isosta Urttimenjärvestä ja Vähä Urttimenjärvestä. Vähä Urttimenjärvi on vesistöalueen latvajärvi ja se laskee Ison Urttimenjärven länsiosaan. Isoon Urttimenjärveen laskevat myös Ison-Röyhkösen ja Pienen-Röyhkösen vedet. Iso Urttimenjärvi laskee puolestaan Ristijärveen. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Peltoa ja haja-asutusta ei sijaitse valuma-alueella lainkaan, joten hajakuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 12,3 m
Veden keskiviipymä: 279 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ison Urttimenjärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1989 ja 1997 sekä kesällä vuonna 2014.
Ison Urttimenjärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja vähäelektrolyyttistä. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Vesi on väritöntä tai vain lievästi ruskeaa. Veden pH-taso on talviaikaan hapahko. Veden happamuustaso laskee talvisin hyvin lähellä tasoa 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä, joten välitöntä happamoitumisen vaaraa ei ole. Kesäaikaan, jolloin veden pH on luontaisesti korkeampi kuin talvella, veden happamuustaso on pintavedessä järvivesien normaalilla tasolla. Kesälläkin vesi oli pohjan lähellä hapahkoa.
Valuma-alueen luonnontilaisuus ja vähäinen hajakuormituspaine näkyvät Ison Urttimenjärven alhaisena rehevyystasona. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli tutkittuina ajankohtina 7-11 µg/l ja typpipitoisuus 330-400 µg/l.
Happitilanne oli tutkittuina ajankohtina alkutalvella hyvä tai jopa erinomainen. Tutkimusajankohdat ajoittuivat alkutalveen, mutta järven karuus sekä vähähumuksisuus huomioiden, happitilanne tuskin heikkenee lopputalvellakaan merkittävästi. Kesäisin happitalouteen vaikuttavat mm. kerrosteisuuden muodostumisajankohta sekä sääolosuhteet. Kesällä 2014 vesimassassa todettiin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Vesi oli pohjan lähellä varsin viileää, mikä viittasi siihen, että kevätkierto oli jäänyt lyhytaikaiseksi. Happitilanne olikin heikentynyt kokonaisuutena tyydyttäväksi. Päällysveden tilanne oli luonnollisesti hyvä, mutta pohjan lähellä happivaje oli tuntuva. Vesi oli syvimmässä vesikerroksessa lähes hapetonta. Erityisen voimakkaasta happitalouden häiriöstä ei ollut kuitenkaan kyse.
Iso Urttimenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vesi on kirkasta, vähäelektrolyyttistä ja vähäravinteista. Humusleima on kohtalainen. Vedenlaatua heikentävät lievästi veden hapahko luonne sekä kesällä 2014 todettu lievä happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015
