Rusutjärvi (21.083.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

[[Tiedosto:Rusutjärvi ilmakuva2012.jpg|300px]]

Vesikasvillisuutta on kartoitettu ilmakuvin.

Rusutjärvi on pieni, matala ja rehevä lievästi savisamea järvi. Järven pinta-ala on 132,71 ha ja järven syvin kohta on 3,58 m. Valuma alue on 9,6 km², josta on peltoa 27 %. Järven mataluuden vuoksi lämpökerrostuneisuutta esiintyy vain talvella jääpeitteen aikaan. 
 
Rusutjärvi laskee Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Rusutjärveen laskee kolme suurempaa puroa: Kolistimenoja, Kirjokallionoja ja Rusutjärvenoja. Rusutjärvi saa vettä myös itärannan harjualueen pohjavesistä. Harjualue on tärkeä pohjavesialue ja siellä sijaitsee Keski-uudenmaan vesilaitos kuntayhtymän vedenottamo. 

Järveen johdetaan lisävettä Päijänne-tunnelista. Veden johtamisen ansiosta järven vesi vaihtuu kaksi kertaa vuodessa luontaisen yhden kerran sijasta ja lisävedellä on onnistuttu alentamaan fosforipitoisuutta.

Rusutjärven vedenlaatu luokiteltiin yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi jaksoilla 1994 - 1997 ja 1998 - 2000 korkeista ravinnepitoisuuksista ja toistuvista sinileväkukinnoista johtuen (Uudenmaan ympäristökeskus 2002). 

Vesistöt luokitellaan nykyään ekologisin perustein ja niiden tilaa verrataan järvityypin mukaiseen luonnontilaan. Rusutjärven järvityyppi on runsasravinteiset järvet (Rr). Vuoden 2013 ekologisen luokittelun mukaan pohjaeläimistö ja ravinnepitoisuudet ovat tyydyttävällä tasolla, mutta kasviplanktonin suuri biomassa ja sinilevien esiintyminen sekä kalaston suuri biomassa ja särkikalavaltaisuus laskevat ekologisen luokan välttäväksi. Vuoden 2019 luokittelussa, joka tehdään vuosien 2012 - 2017 aineistojen perusteella, Rusutjärven ekologinen tila on tyydyttävä. 

Lähteet: 

Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Suomen ympäristökeskus SYKE 2019. [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/Html5Viewer_2_11_2/Index.html?configBase=http://paikkatieto.ymparisto.fi/Geocortex/Essentials/REST/sites/VesikarttaKansa/viewers/VesikarttaHTML525/virtualdirectory/Resources/Config/Default&locale=fi-FI Vesikartta]

==Nykytila ja suojelu==

Järven tila: tyydyttävä 

Päijännetunnelista on johdettu vettä Rusutjärveen vuodesta 1992 alkaen. Vettä johdetaan Tilloonlahdelle (Rusutjärven eteläosaan) kesäkuukausina. Rusutjärven kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on alentunut noin kolmanneksella lisäveden laimennusvaikutuksesta tasolta 60 - 90 μg/l tasolle 40 - 60 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus nousee kesän aikana jopa yli kaksinkertaiseksi sisäisen kuormituksen takia. Myös fosfaatin pitoisuudet ovat pienentyneet lisäveden johtamisen jälkeen. Kohonneet fosfaattiarvot voivat johtua korkeasta pH-arvosta, joka aiheuttaa fosfaatin liukenemista sedimentistä. Vuoden 2004 kohonnut fosfaattipitoisuus liittynee kesäsateen mukana tulleeseen hajakuormitukseen.
Kokonaistypen kesäajan keskiarvot ovat jonkin verran laskeneet vuoden 1992 jälkeen. Ennen lisäveden johtamista kokonaistypen pitoisuus oli keskimäärin 1200 μg/l ja jälkeen 1000 μg/l. Vuosina 1989 ja 1990 kokonaistypen kesäkeskiarvot olivat seurantajakson korkeimmat.

Vesikasvillisuutta niitetään joka vuosi ja niitetty kasvusto siirretään pois järveltä. Vuodessa niitetään aina kolmannes rantaviivasta. Vesikasvien kasvua rajoittaa myös Rusutjärven jyrkähköt rannat. 

Rusutjärven rannoilla on tehty pienruoppausta kuusi kertaa järven kyläyhdistyksen toimesta. Ruopattu massa on siirretty pelloille. 

Rusutjärven eteläpuolelle on perustettu Kirjokallionojankosteikko vuonna 2002. Lisäksi Rusutjärvenojan suulle on rakennettu pengerrakennelma suodattamaan vettä. 

Rusutjärvi laskee suoraan Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Vuohikkaanojan varrelle on rakennettu laskeutusojaketju vuosina 1995 - 1997.

Järveä on hapetettu talvikuukausina. Järven talviaikaisella hapetuksella pyrittiin estämään kalakuolemia ja fosforin vapautumista sedimentistä. Tällä hetkellä hapetusta ei tehdä.

Näkösyvyys vaihtelee 40 senttimetristä yli metriin. Pintaveden pH-arvot ovat kesäisin selvästi emäksisiä, yli kahdeksan. Kesäkuun kasviplanktonin biomassa on yleensä ollut alle 10 mg/l, mutta elokuussa selvästi korkeampi. Sini-, pii-, ja kultalevät ovat vallitsevia alkukesällä ja sinilevät runsastuvat elokuussa. Loppukesän leväbiomassat ovat vaihdelleet vuosina 1984 - 2016 välillä 5 - 35 g/m³.

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

[[Tiedosto:Ankeriaat 2008.JPG|300px]]

Ankeriaan poikasia

Järvessä esiintyviä kalalajeja ovat kiiski, hauki, sorva ja ruutana. Rusutjärvi on särkikalavaltainen vesistö.
Järveen on istutettu ankeriasta, kuhaa, haukea, toutainta, madetta, karppia, siikaa ja peledsiikaa.

Linnustoltaan Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde. Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan järven ympäristössä voi kuulla useita satakieliä ja ruoko-, luhta-, viita- ja rytikerttusia. Yölaulajien kannalta parhaat alueet sijaitsevat järven etelä- ja länsirannoilla.

Vuonna 1998 alkaneet niitot ovat vähentäneet voimakkaasti sille herkkiä lajeja ja järven kasvillisuus on yksipuolistunut merkittävästi. Ilmaversoiset lajit, erityisesti järviruoko, mutta myös järvikorte ovat vähentyneet. Sen sijaan järvikaisla on runsastunut. Kelluslehtisistä ulpukka on hyötynyt ja uistinvita on vähentynyt. Ulpukkakasvustoja on eniten ruopatuilla alueilla.

Runsas särkikalakanta vaikuttaa eläinplanktonyhteisöön. Rusutjärvellä on vähän suuria vesikirppuja, jotka ovat tehokkaita kasviplanktonin laiduntajia. 
Rusutjärvellä toteutettiin vuosina 2016 - 2019 tutkimus, jolla selvitettiin tarkemmin sulkasääsken esiintymistä. Tulosten perusteella sulkasääskiä oli runsaasti, eikä hoitokalastuksen aloittamista suositeltu.

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven valuma-alue on melko peltovaltainen ja tiheään asuttu. Valuma-alueen maaperästä savea on noin puolet, soraa neljännes ja hiekkaa neljännes.

Itärannalla sijaitsee kunnan EU-uimaranta (osoite: Hiekkarannankuja), seurakunnan leirikeskus + ranta ja leirikeskus Metsäpirtti.
Länsirannalla on mm. kylän uimaranta ja venepaikkoja. Järven virkistyskäyttöä haittaavat mm. säännöllisesti esiintyvät sinileväesiintymät.

Vapaa-ajan kalastus on suosittua.

==Tarut ja tositarinat==

==Seuranta ja tarkkailu==
Rusutjärven veden laatua ja kasviplanktonia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1984 alkaen. Lisäksi järven sedimenttiä, pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu pitkään.

Rusutjärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien, jolloin vesinäytteitä otettiin useimmiten talvisin. Ympäristöhallinnon ympärivuotinen seuranta Rusutjärvellä aloitettiin vuonna 1984 ja lopetettiin vuonna 2008. KUVES vastasi vedenlaadun seurannasta vuosina 2009 - 2018 ja vuodesta 2019 lähtien vedenlaadun seurannasta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Seurantaohjelmat ovat vaihdelleet jonkin verran 30 vuoden aikana. Näytteistä on määritetty kokonaistyppi ja -fosfori, liukoiset ravinteet ja lisäksi on eri syvyyksiltä mitattu lämpötila, happi, pH ja usein myös sähkönjohtavuus. Kesäajan näytteistä on määritetty a-klorofylli ja kasviplankton.

ELY-keskus ja KUVES ovat ottaneet pohjaeläinnäytteet Rusutjärven syvänteeltä vuosina 2011 ja 2014, vuosina 1987 - 1990 näytteitä otetiin kuudesta näytepisteestä. Eläinten määrä on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen, mutta lajisto ei ole muuttunut. Eläinlajisto ilmentää heikentyneitä happioloja ja järven rehevyyttä. 

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

==Aiheesta muualla==
[http://www.rusutjarvi.fi/ Rusutjärvi-seura]
*Jääskeläinen, K. 2008. [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3209-4 Rusutjärven kunnostuksen toimenpideohjelma 2004-2008.] Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 15/2008. 70 s.