Iso-Valkeinen (04.272.1.112)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
'''Iso-Valkeinen''' on keskikokoinen järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kallavesi (yhd.)/Päiväranta|Päivärannan]], Puijon ja Kettulanlahden kaupunginosissa [[Kuopio]]ssa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].

==Järven erityispiirteet==
Iso-Valkeinen on valtatien 5 kahtia jakama järvi. Sen länsi- ja itäosa ovat yhteydessä toisiinsa moottoritien Ison-Valkeisen sillan kapean silta-aukon välityksellä.

Iso-Valkeisen pinta-ala on 36,7 ha, keskisyvyys noin 5,5 m, suurin syvyys 13 m ja tilavuus 2 080 000 m<sup>3</sup>.

Iso-Valkeisen länsiosan pinta-ala on noin 24 ha, keskisyvyys 6 m, suurin syvyys 13 m, tilavuus 1 440 000 m<sup>3</sup>, laskennallinen keskivirtaama 10 l/s ja laskennallinen viipymä 3,71 vuotta.

Iso-Valkeisen itäosan pinta-ala on noin 12 ha, keskisyvyys 4,9 m, suurin syvyys 12 m, tilavuus 640 000 m<sup>3</sup>, laskennallinen keskivirtaama 3 l/s ja laskennallinen viipymä 6,76 vuotta.

Iso-Valkeisen länsiosassa on kaksi nimeämätöntä saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 0,22 ha.

Iso-Valkeisen valuma-alueen pinta-ala on 218 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 178 ha. Länsiosan valuma-alueen pinta-ala on 173 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 133 ha. Itäosan valuma-alueen pinta-ala on 218 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 45 ha. Iso-Valkeisen lähialueella on liikenne, asuin- ja teollisuusalueita sekä metsää. Länsiosan valuma-alueella sijaitsee osa Pihlajalaakson ja Päivärannan asuinalueista, Majaniemen ryhmäpuutarha-alue ja Poukaman leirikeskus.

Iso-Valkeisen länsiosaan vesiä tulee purosta [[Pieni-Valkeinen (04.272.1.113)|Pieni-Valkeisesta]], neljästä norosta ja neljästä hulevesiviemäristä. Länsiosasta vedet virtaavat hitaasti itäosaan silta-aukon kautta. Lisäksi itäosaan tulee vesiä norosta ja kolmesta hulevesiviemäristä. Itäosasta vedet laskevat puroa pitkin [[Kallavesi (yhd.)|Etelä-Kallaveteen]].

==Nykytila ja suojelu==
Iso-Valkeisen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella erinomainen. Sen länsiosa on hieman itäosaa rehevämpi, mutta kummankin puolen pintavedenlaatu on lähes luonnontilaista vastaava.

Iso-Valkeisen itäosaa on hapetettu vuodesta 2010 alkaen ja [[Iso-Valkeinen (04.272.1.112)/Hapettaja|länsiosaa]] talvesta 2014 alkaen. Pihlajalaakson asuinalueelta tulevaan noroon, johon johdetaan alueen hulevesiä, on vuonna 2013 rakkennettu Poukaman kosteikko.

Hapettamisen aloittamisen jälkeen pohjan ravinnepitoisuudet ovat parantuneet länsiosassa hyvälle tasolle ja itäosassa erinomaiselle tasolle. Myöskin klorofylli-a tasot palautuivat hapettamisen aloittamisen jälkeen takaisin erinomaiselle tasolle.

Iso-Valkeisen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Iso-Valkeisen länsiosan kalastoon kuuluu ahven, kiiski, hauki, särki ja istutettuna planktonsiika. Itäosan kalastoon kuuluu länsiosan kalalajien lisäksi istutettuna kirjolohi.

Iso-Valkeisen rannalla esiintyy kahta Kuopion alueella uhanlaista kasvilajia, rantayrttiä ja korpihohtosammalta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Iso-Valkeisen itärannalla sijaitsee suosittu [[Iso-Valkeinen (04.272.1.112)/Iso-Valkeisen uimaranta|uimaranta]] ja kaksi tulentekopaikkaa. Itäosa on erillinen urheilukalastusalue ja länsiosa on Kuopion kaupungin vapakalastusaluetta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[https://www.kuopio.fi/uploads/2023/03/lampi-ja-lahtikortit-2019-2023.pdf Iso-Valkeisen lampikortti] ''Lampi- ja lahtikortit'', s. 15–17. Kuopion kaupunki.