Keitele (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Keitele on melko iso (498 km²) järvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistössä]]. Se sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnan]] itärajalla pieneltä osin [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] puolella. Keitele alkaa etelässä [[Äänekoski|Äänekoskelta]] (Ala-Keitele) ja ulottuu pohjoisessa [[Viitasaari|Viitasaaren]] itäpuolelle (Ylä-Keitele).

Niemet ja saaret jakavat Keiteleen kolmeen altaaseen: Ylä-Keitele (80 km²), Keski-Keitele (330 km²) ja Ala-Keitele (88 km²). Neiturin kanavan kautta on yhteys [[Konnevesi (14.711.1.001)|Konneveteen]], jonne sulutusten myötä menee vettä. Järven päälaskusuunta on kuitenkin Äänekosken kautta [[Kuhnamo (14.332.1.001)|Kuhnamojärveen]].

==Nykytila ja suojelu==

Keitele on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä, Ylä-Keiteleen osalta jopa erinomainen.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Keiteleen vesiluonto on rikas lajistoltaan ja elinympäristöiltään. Keiteleellä on hyvin monimuotoinen rakenne ja sieltä löytyy pienipiirteisiä, vehmaita lahtia ja karuja hiekkaisia, tai kivisiä rantoja sekä aavoja selkiä. Keiteleellä on runsaasti saaria ja luotoja, jotka ovat erinomaisia lintujen pesimäpaikkoja. Järven luonnosta löytyy runsaasti erilaisia elinympäristöjä, jotka pitävät yllä runsasta lajistoa. Keitele onkin kasviharrastajan ja eläinharrastajan paratiisi. 

Rantojen kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa ja monilajista. Tavallisina rannan kasvilajeina mainittakoon järviruoko, järvikaisla, rantakukka, luhtavuohennokka, luhtakuusio, rantamatara, ranta-alpi, terttualpi, erilaiset sarat, heinät ja vihvilät. Vesikasvillisuuteen kuuluvat muun muassa ulpukka, lumme, nuottaruoho, vesitatar, järvikorte, ahvenvita ja uistinvita. Keiteleen kalastoon kuuluvat runsaslukuisina muun muassa ahvenkalat, kuten ahven ja kuha, lohikalat, kuten siika ja muikku, hauki ja monet särkikalat. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa isokoskelo, tukkakoskelo, telkkä, silkkiuikku, härkälintu, heinäsorsa, tavi, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, selkälokki, naurulokki, harmaalokki, kalatiira, rantasipi ja kalasääski.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Keitele tunnetaan erityisesti Akseli Gallén-Kallelan Konginkankaalla maalaamasta Keitele-taulusta vuodelta 1905. Taulu on esillä Lontoon National Galleryssä.

==Aiheesta muualla==

* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keitele_(j%C3%A4rvi) Keitele (järvi)] (Wikipedia)