Kukkia (35.781.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Kukkia on Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin kuuluva järvi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Järven ala on 43,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 89. Keskisyvyys on 5,2 m ja suurin syvyys (ns. Kauniskallion hauta) 35 m.

Kukkiajärvi on puhdasvetinen, karu järvi. Kukkiassa on useita salmia, lahtia, selkiä, niemiä sekä saaria ja luotoja. Järven suurin saari on Evinsalo. Toiseksi suurimmasta saaresta, Iso-Vekunasta, löytyy harvinaisia orkideoja ja osa saaresta kuuluukin lehtojensuojeluohjelmaan. Suurin avoin vesialue on noin kahden neliökilometrin kokoinen Lehtisaarenselkä järven kaakkoisosassa.
Kukkiajärven seutu on erittäin suosittua mökkeily- ja virkistyskalastusaluetta. Järveltä löytyy niin sileitä kallioita kuin reheviä rantojakin. Kasvillisuus vaihtelee karusta menniköstä aina vehreisiin lehtometsiin. Jääkauden aikaiset siirtolohkareet ovat yleinen näky Kukkialla.

"Sata saarta nimellistä, sata nimetöntä." Todellisuudessa Kukkiassa on saaria ja luotoja yli 400, joista suurin on Evinsalo, 170 ha. Sinne on tieyhteys. Suurin vailla tieyhteyttä oleva saari on Iso-Vekuna, 62 ha.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kukkian vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 86,60 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 55 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 87,24 m (toukokuussa 1988) ja alin N60+ 86,05 m (syyskuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 119 cm.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 868 km², josta vettä 22 %. Kaksi kolmasosaa tulovirtaamasta valuu Kukkiaan Kuohijärven reitiltä lyhyen Kuohijoen kautta; vedenkorkeuseroa järvien välillä on vain muutama sentti. Muut järveen laskevat joet ovat pieniä. Kukkia laskee lounaiskulmastaan lähes samassa tasossa olevien pienten järvien, Vuollekeskisen ja Vihajärven, kautta Iso-Roineeseen. Keskimääräinen menovirtaama on 6,0 m3/s.

Virtaamahavaintoja on Kukkian luusuasta vuosilta 1911–1933 ja vuodesta 1992 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,3 m3/s, keskiylivirtaama 12,2 m3/s ja keskialivirtaama 3,1 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 19,3 m3/s (kesäkuussa 1995) ja 1,54 m3/s (maaliskuussa 2003).

==Jäähavainnot==
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1911–1912 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Varhaisin jäätyminen on ollut 26. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 28. tammikuuta 1930 ja 2008. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 15. huhtikuuta 1921 ja 26. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä jaksolta 1961–1999. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1981.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==