Roine (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Roine on Kokemäenjoen vesistön järvi Pälkäneellä ja Kangasalla Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 54,6 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 75. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 38 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2367 km², josta vettä 17,8 %. Pääosa tulovirtaamasta on peräisin [[Längelmävesi_(35.721.1.001)|Längelmävedestä]] (2180 km²) Kaivannon kanavan kautta, oma lähivaluma-alue käsittää vain pieniä puroja.

Roine jakautuu pohjoiseen pääaltaaseen ja eteläiseen Tossanselkään. Niiden välillä sijaitsee suurin saari, Raronsalo (694 ha), joka Suomen järvien saaritilastossa on sijalla 88. Sinne on tieyhteys, jota pitkin pääsee myös kolmeen muuhun Roineen saareen; alue tunnetaankin nimellä Saarikylät. Toiseksi suurin Roineen saari on Vänninsalo, 172 ha.

Roine on myös [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmäveden]] osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos alueen toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa, yhdistetään.

Zacharias Topelius kirjoitti vuonna 1853 runon "En sommardag i Kangasala". Sen suomennoksessa mainitaan mm. Roineen armaisat aallot. Ulappa on sen verran iso, että aina ne aallot eivät ole armaisat – ei edes kesäpäivänä.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vaikka Kaivannon kanavan asteikko on [[Längelmävesi_(35.721.1.001)|Längelmäveden]] puolella, sen vuodesta 1911 mitatut vedenkorkeudet edustavat hyvin myös Roinetta. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,12 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 84,88 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+ 83,46 m (lokakuussa 1921), joten äärivaihtelu on ollut 142 cm.

Roineella on avoin yhteys [[Mallasvesi_(35.711.1.001)|Mallasveteen]] Hausalon saaren länsipuolitse, itäpuolella on lisäksi kapea Sulkusalmi. Laskennallinen menovirtaama on keskimäärin noin 22 m3/s.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

"Roineen järvellä näkyy saaria, salmia, pikkusaaria, niemiä ja lahtia toisensa lomassa; tämä kaunis saaristo loppuu ja järvi jatkuu peninkulman pituisena, kunnes viimein sininen metsänreuna kahlitsee onnellisen katseen", kirjoitti '''Carl Gustaf Ramsay''' matkapäiväkirjaansa 1807 (''Matka eteläisessä Suomessa, suom. Sampo Honkala, SKS, Vammala 1999'').

Roineen rannat ovat todellakin vanhoja, tunnustettuja kulttuurimaisemia. Liuksialan kartanoon karkoitettu Ruotsin kuningatar '''Kaarina Maununtytär''' antoi nimensä Kaarinan kyynelille. Kun Roineen selkä kesäpäivänä välkehtii hopeisin lainein, hopean sanottiin johtuvan kuningattaresta, joka itkee ikäväänsä Roineen rannalla.

Sekä Ruotsin että Venäjän historiat liittyvät keskeisesti Roineeseen Keisarin- ja Vehoniemen harjujen luonnonkauniiden maisemien kautta. 

Keisarinharju on kansallismaisema, jolle Venäjän keisari '''Aleksanteri I''' antoi nimen vierailullaan 1819. Sitä ennen samoissa maisemissa oli vieraillut 1775 Ruotsin kuningas '''Kustaa III'''. Kuningas Kustaa III:n kerrotaan kysyneen, kun hän näki saman näköalan: täälläkö paholainen kiusasi vapahtajaa? 

Ramsay, tiedustelumatkalla oleva kaunosieluinen luutnantti, pohti 1807 matkapäiväkirjaansa maisemien kauneutta seuraavasti: "Uskallan nyt vertailla Hattelmalan, Ilmolan ja Kangasalan maisemia. Olen nyt nähnyt ne kaikki, nämä, joista paljon puhutaan; yrittänyt löytää jokaisen kauneuden ja myönnän, että on vaikea tehdä valintaa paremmuudesta. Kaikki ovat erilaisia, kaikilla on hyvin erilainen luonne. Hattelmalan harju, iloinen, leikkivä, rikas ja vaihteleva tuntuu olevan parempi Ilmolan mäkeä, joka laajana ja villinä enemmän miellyttää silmää kuin tunnetta, ja uskon, että Kangasalan harju ottaa paikan molempien edellä.--- Kangasala on molempien muiden maisemat yhdistettynä toisella puolellaan, ja sen lisäksi omaleimainen maisema toisella puolella yli Roineen".

Kansallisromantiikan nousuun liittyi synnyinmaan kauneimpien maisemien ihailu. '''Sakari Topeliuksen''' runo Kesäpäivä Kangasalla vuodelta 1853 mainitsee ensimmäisessä säkeistössään Roineen. Laulu on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995. Tarkemmin runon ja sävelmän synnystä voi lukea oheisesta linkistä.[http://www.ps-media.fi/maakuntalaulu/tarina.php].


Järvimatkailun toi monelle tutuksi Hopealinja, jonka pysäkki oli Kaivannon kanavan kupeessa.

Roineelle tyypillisiä ovat harvinaisen suuret sisävesisaaret, joilla on viljelty maata kivikaudelta. Suurin Roineen saarista on Raronsalo, jonne on silta. Sen sijaan toiseksi suurimpaan saareen, ennen vanhaan Oolanniksi kutsuttuun Vänninsaloon, on kuljettava venellä.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17400&lan=fi Iso-Roine: Syvä järvi, vedenlaatu erinomainen] (ymparisto.fi)