Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Iso-Pyhäntä sijaitsee [[Ristijärvi (kunta)|Ristijärvellä]], [[Kainuun maakunta|Kainuussa]]. Se on osa [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä. 

Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Hiisijoen - Möttösjoen alue (59.483)|Hiisijoen-Möttösjoen alue]], 376 km2. 
 
Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.

Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun [[Hiisijärvi (59.484.1.001)|Hiisijärveä]] yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. 

Vahingot eivät rajoittuneet pelkästään Hiisijärveen, sillä vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja niin myös Iso-Pyhännän pinta vajosi. Nykyinen Iso-Pyhäntä on noin 7 metriä entistä alempana ja puolta pienempi.

==Aiheesta muualla==