Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Kissakosken kanava

{{Paikka
|Nimi=Kissakoski
|Alue=Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)
|Kuvaus=Kissakoski on Kymijoen vesistöalueen, kolmannen jakovaiheen, Liekuneen - Ryökäsveden alueen, purkupaikka. Se on samalla myös toisen jakovaiheen, Puulaveden alueen, lukuun ottamatta Vahvajärven aluetta, purkupaikka eli Kissakosken läpi virtaavat yhteensä 3436 km2:n alueelta vedet Pieni ja Iso Metsälampien kautta Vahvajärveen.

Myllylammen puro sijaitsee Kissakosken ja Tuhankosken välissä. Ison Metsälammen vedet virtaavat pääosin Tuhankosken kautta Vahvajärveen mutta osa virtaa Myllylammen kautta Vahvajärveen. Puroja on kaksi ja ne sijaitsevat keskeisellä paikalla Kissakosken ja Tuhankosken välittömässä läheisyydessä. Paikallisesti arvokas kohde.

Nykytila

Kissakoski on kuulunut Etelä-Savon ympäristökeskuksen seurantaprojektiin "Alueellinen virtaavien vesien seuranta" vuodesta 1964 lähtien. Koski on kirkasvetinen. Vesi on vain hieman rusehtavaa ja niukkahumuksista. Happipitoisuus on hyvä. Veden pH on lähellä neutraalia. Koski on rehevyystasoltaan fosforin suhteen karu. Yleisen käyttökelpoisuusluokitukseen mukaan Kissakoski kuuluu luokkaan erinomainen. Kissakoski 085 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 17.11.2008 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Väriluku, sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Happamuus eli pH oli 7,06 ja hapen kyllästysaste oli 90 %. 

Historiaa

Kissakosken kanava on vanhimpia 1800-luvun alussa virinneen Suomen koskenperkaus- ja kanavoimishankkeen tuloksista ja se liittyy 1900-luvun alun puunjalostusteollisuuden vaiheisiin. Kissakosken teollinen ympäristö rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä mm. punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta.  

Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla. Hirvensalmen kirkonkylän länsipuolella oleva Kissakosken kaivanto Liekuneesta pieneen metsälampeen avattiin vuosien 1831-1842 välillä. Kanavaa syvennettiin, jonka jälkeen Puulan vesipinta laski lähes kaksi metriä. Puulaveden vedet laskivat tämän jälkeen Mäntyharjun kautta Kymijokeen aikaisemman Päijänteen sijasta. Muutos synnytti rannoille vesijättömaita, jotka eivät odotuksista huolimatta kuitenkaan soveltuneet viljelyskäyttöön. Lisäksi tulvat lisääntyivät alajuoksulla. Vesijättömaa tarjosi kuitenkin pohjan, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. 

Teollisuus tuli Kissakoskelle vuonna 1907, jolloin perustettiin Oy Kissakoski Ab ja rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas. Hiokkeesta valmistettiin valkeata ja värillistä paperia etupäässä Venäjän markkinoille. Puurakenteinen tehdas paloi 1920, minkä jälkeen paperituotanto lakkasi. Puuhiokkeen valmistus jatkui ja uusi paperitehdas rakennettiin tiilestä. Teollisuuslaitos siirtyi 1922 Kymiyhtiön omistukseen, jolloin tuotantosuunnaksi tuli pelkästään puuhioke. Hiomon toiminta lakkasi 1939.

Nykypäivää

Kanavan varrelle perustettiin vuonna 1926 sähkövoimalaitos. Kissakosken vesivoimala tuotti aikanaan sähkön lähes koko Etelä-Savoon, joten voimalalla on ollut tärkeä paikka Etelä-Savon sähköistämisen historiassa. Kissakosken voimala on Museoviraston suojelema kohde. Vanhat voimalaitokset on tuotantokäytössä korvattu keväästä 2012 alkaen uudella nykyaikaisella vesivoimalaitoksella.

Kissakosken voimalaitoksen yläpuolella on tasapohjainen kaivettu pääuoma, joka soveltuu osittain lohikalojen elinalueeksi. Voimalaitospato muodosti vuosikymmenten ajan täydellisen vaellusesteen. Kissakoskessa on vuodesta 1994 lähtien ollut kohtalaisesti toimiva kalaporras, joka on tarkoitus korvata luonnonmukaisella kalatiellä Kissakoskeen rakennettavan uuden voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Valtakunnallisesti arvokas kohde.

Lähteet: Museovirasto, Suur-Savon Sähkö, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.
|Kunta=Hirvensalmi
|Koordinaatit=61.6263763839, 26.7602276802
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}