Iso-Roine (35.773.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Iso-Roine on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Kanta-Hämeen maakunnan rajojen sisäpuolella. Pinta-ala on 31 km², keskisyvyys 7,2 metriä ja suurin syvyys 73 metriä. Tätä syvempiä järviä on Suomessa vain yhdeksän, mutta pinta-alatilastossa edellä on yli sata suurempaa.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1342 km², josta vettä 19 %. Pääosa tulovirtaamasta on peräisin Kukkian reitiltä (868 km²) ja Pyhäjärven valuma-alueelta (300 km²). Suurimmat saaret ovat Salonsaari (62 ha), Karjusaari (56 ha) ja Papinsaari (44 ha).

Iso-Roineveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1961 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1967 syys-joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Hauholla (YKJ 6791316, 3366772). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+84,22 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 69 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+85,01 m (alkukesästä 1988), alin N60+83,61 m (maaliskuussa 2003), joten äärivaihtelu on ollut 140 cm. 

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1910-1911 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Iso-Roineen ja Hauhonselän välisessä salmessa, ja näin ollen se ei ole kovin edustava jääpeitteen havainnointiin mahdollisten virtausten takia. 

Iso-Roine on myös [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmäveden]] osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.

==Nykytila ja suojelu==

Järven vesi on kirkasta ja väritöntä. Näkösyvyys on loppukesällä ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin 3,6 m, suurimmillaan jopa 5,0 m. Iso-Roineen ekologinen tila ja vedenlaatu ovat erinomaisia.

Iso-Roine on rehevyystasoltaan karun ja lievästi rehevän järven rajalla. Iso-Roine ei yleensä kärsi sisäisen kuormituksen kannalta merkittävästä alusveden hapettomuudesta. Alusvedessä hapen kyllästysaste laskee kesä- ja talvikerrostuneisuuden lopulla yleensä noin 35 prosenttiin, jolloin liukoisen hapen määrä vedessä on noin 4-5 mg/l. Happea on tällöin ollut riittävästi, jotta fosforia ei ole vapautunut veteen pohjasedimentistä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Kalakantaan kuuluvat mm. ahven, taimen, muikku, lahna, kuha ja hauki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==