Muuratjärvi (14.281.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Muuratjärvi on melko suuri järvi Keski-Suomessa Jyväskylän, Muuramen ja Toivakan kunnissa. Sen päälaskujoki on Muuramenjoki Päijänteeseen. Valuma-alueeseen kuuluu monia pieniä järviä.

==Nykytila ja suojelu==
Muuratjärvi on yleistilaltaan hyvässä kunnossa. Sen itäosa on karua selkävettä, kun taas länsiosa on rehevämpi ja rantaviivaltaan rikkonaisempi. Karuista osistaan huolimatta vesi on ruskeaa jahumuspitoista ja pH on neutraali 6,8.  Järven alueella on vesiosuuskunta, jonka tavoiteena on parantaa vesiensuojelua tehostamalla haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä. Muuratjärven valuma-alueella on myös turvetuotantoa, mutta sen ei oleteta vaikuttavan vedenlaatuun. 

Muurantjärven kaakkoisosissa on Muuratharjun Natura2000- alue ja siihen kuuluu myös tervaleppäkorven luonnonsuojelualue. Harju on yksi merkittävimmistä Keski-Suomen harjuista.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Muuratjärvi on merkittävä kalavesi Keski-Suomessa. Sinne on raportoitu istutettaneen ainakin kuhaa, järvilohta, järvitaimentaharjusta, haukea, muikkua sekä erilaisia sikkalajeja. Lisäksi kalamiehet ovat raportoineet saaneensa ahvenia ja säyneä. Verkkokalastusta harrastetaan alueella paljon. 

Linnuista alueella on havaittu varmasti 60 eri lajia, kuten laulujoutsenta, telkkää, koskeloa, ja erilaisia lokkeja. Alueella on lisäksi todennäköisesti 40 eri lajia, mm. haukkoja, huuhkajia ja helmipöllöjä. Lisäksi alueella on mahdollisesti 13 muuta lajia, kuten satakieliä, pikkusieppoja ja kulorastaita. Killiäisenlahden Saukkolan kylässä sanotaan olevan hyvä lintujen bongauspaikka. 

Muuratjärven rannat ovat yleissuomalaisesti metsäisiä. Muuratharjun alueella on yleistä harjukasvillisuutta, kuten mäntyjä ja Innanlahden alueella on saniaisvaltaista lehtoa, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Muuratjärven rannoilla on asutusta harvakseltaan, mutta kuitenkin ympäri koko järven. Rantojen tuntumassa on mm. Niittyahon, Saukkolan, Vihtalahden ja Aution kylät. Rantayleiskaavan mukaan rannoilla on noin 6 asumusta/km rantaviivaa. Jo olemassaolevia rantarakennuspaikkoja on 284 ja uusia paikkoja on 89. Suurin keskittymä on Muuramen kirkonkylällä, jossa osuu noin 10 000 henkilöä, joista osa rannassa. 

Asutuksen lisäksi ysitie/E63 Jyväskylästä Tampereen suuntaan kulkee järven koillisrantaa pitkin ja Muurame Golfin golfkenttä on rannan tuntumassa. Järvessä on useita saaria, joista Vuohensaloon pääsee autolla. Muita saaria ovat mm. Siikasaari, Konttisaari, Jahko ja Kaita. Rannoilla on paljon kesämökkejä ja järveä käytetään muutenkin paljon virkistyskäyttöön, kuten kalastukseen. Yleisiä uimarantoja on Isolahdessa, Muuratharjussa ja Alhonlahdessa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==