Näsijärvi (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. 

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoen]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakaman]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoen]] (138 km²) alueet.

Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva 'Kuru' haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60+95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.

Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m3/s, keskiylivirtaama 142 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Näsijärven säännöstelyä hoidetaan Tammerkosken Yläkosken voimalaitoksilla. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. 

Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei miltään osin kuitenkaan muutettu Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.

Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.

==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,1, heinäkuussa 19,4 ja elokuussa 18,5 astetta.

Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20ºC, 10 metrin syvyydessä 16ºC, 20 metrissä 13ºC ja 40 metrissä 9ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 astetta ja 40 metrin syvyydessä 1,3 astetta. 

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. 

Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917-1932 ja 2000-2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.

Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4] (kvvy.fi)
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)