Rapojärvi - Haukkajärvi (14.182.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Rapojärvi-Haukkajärvi sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven ala on 13,2 km², keskisyvyys on 7,6 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1 212 km², josta vettä 14,8 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Kivijärven reitti, joka laskee [[Tirvanjärvi (14.182.1.018)|Tirvanjärvestä]] Mankinvirtaa ja Kepsunvirtaa pitkin [[Tarhajärvi - Kepsunjärvi (14.182.1.012)|Tarhajärvi-Kepsunjärveen]] ja edelleen Mielunvirran kautta Rapojärveen. Ensin mainittu järvipari (2,1 km²) on lähes samassa tasossa kuin Rapojärvi-Haukkajärvi.

Rapojärven ja Haukkajärven välinen salmi on kapeimmalta kohtaa 70 metrin levyinen. Suurin saari on Haukkajärven puolella sijaitseva Suurisaari, 39 ha.

Haukkajärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960. Keskivedenkorkeus on ollut N60+61,78 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 59 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+62,55 m (toukokuussa 1962) ja alin N60+61,05 m (syyskuussa 1973), joten äärivaihtelu on ollut 150 cm. Järveä on säännöstelty 1940-luvulta lähtien.

==Nykytila ja suojelu==
Rapo- ja Haukkajärven vesi on humuspitoista. Järvi on karu ja sen tila on erinomainen. Näkösyvyys Rapojärvellä on 3,2 m ja Haukkajärven puolella 2,7. Vaikka kokonaisuutena rapojärven vedenlaatu on säilynyt hyvänä, niin on kuitenkin havaittu viitteitä siitä, että se on lievästi rehevöitymässä.

[[tiedosto:rapojärvi2.jpg|496px]]

Hiekkarantaa Rapojärvellä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Haukkajärven särki- ja haukikannat on arvioitu runsaiksi, ahven- ja kiiskikannat hyviksi sekä muikku-, kuha-, made- ja lahnakannat välttäviksi. Siikakanta on arvioitu huonoksi. 

Haukkajärveen on istutettu täplärapuja ja ne ovat lisääntyneet siellä hyvin. Kanta on levinnyt ympäri haukkajärveä sekä Rapojärven eteläosaan.

[[tiedosto:rapojärvi5.jpg|496px]]

Rapojärveltä löytyy sekä jylhiä kallioita että matalia ruovikkoisia hiekkarantoja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Rapojärvi-Haukkajärvellä on keskeinen merkitys Kymenlaakson vedenhankinnassa. Näiden järvien vettä imeytetään Haukkajärven ja Kuivalan pohjavesilaitoksilla tekopohjavedeksi yli 10 milj. m³ vuodessa. Etteivät vain olisi Suomen juoduimmat järvet, Päijänteen jälkeen?

Haukkajärvellä, Utissa, on järven ainoa EU-uimaranta nimeltä Vennan uimaranta.

==Tarut ja tositarinat==
Rapojärven rannoilta on löydetty kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu esihistorialliselle ajalle. [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/jyrkkavuori.htm Jyrkkävuoren kalliomaalaus] sijaitsee Rapojärven lounaisrannalla. Kalliomaalauksen luokse pääsee Puhjonrannan kurssikeskuksen rannasta. Vastarannalla, 1,1 km päässä, on [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/revonkarki.htm Revonkärjen kalliomaalaus].

Haukkajärven eteläpuolella on [http://finnicakymenlaakso.fi/teemat/storia/fi/utin-linnoitus/ Utin linnoitus]. Se on tunnetuin ja parhaiten säilynyt Suvorovin linnoitusketjun osa.

[[tiedosto:rapojärvi3.jpg|496px]]

Kipparilantien varressa olevalta näköalapaikalta avautuvat huikeat maisemat Rapojärvelle.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/87569/Kaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf?sequence=1 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015]

* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=60645 Kymenlaakson vesihuolto ja pohjavesivarat] (ymparisto.fi)

* [http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/KHSValkeala2008.pdf Valkealan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008]