Onkemäenjärvi (35.290.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Onkemäenjärvi sijaitsee Onkemäen kylän itäpuolella Vesilahden kunnan kaakkoisosassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Koskenjoen valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kokemäenjokeen. Onkemäenjärvi laskee Koskenjokea pitkin Pyhäjärven reittiin kuuluvaan Mantereenjärveen. Järven lounaisosaan laskevat Pussimäenojan kautta Hirvijärvi, Kivijärvi, Iso Arajärvi ja Vähä Arajärvi. Järven pohjoispään Marttilanlahdelle ja kaakkoisrannalle laskee lisäksi pieniä ojia.

Onkemäenjärvi on rehevä, pienehkö ja matala järvi viljelysalueiden keskellä. Sen pinta-ala on noin 27,5 hehtaaria ja rantaviivaa sille kertyy lähes 3 kilometriä. Järven kokonaissyvyys on noin 1,7 metriä. Onkemäenjärvi on rantaluhtineen luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, jossa vesilinnusto on runsas ja edustava alueen kokoon nähden. Järven luhdat ja mataluus johtuvat noin 80–100 vuotta sitten tehdystä pinnanlaskusta.

==Valuma-alue, kuormitus ja vedenlaatu==

==Suojelu ja toteutetut hoito- ja kunnostustyöt==

Onkemäenjärvi liitettiin vuonna 1982 lintuvesiensuojeluohjelmaan valtakunnallisesti arvokkaana kohteena. Ohjelmassa järveä luonnehditaan tärkeäksi vesilintujen pesintäpaikaksi, jonka lajistoon kuuluu kaikki Suomessa säännöllisesti pesivät sorsa- ja uikkulajit. Suojeluohjelman rajaus kattaa koko järven.

Vuonna 1998 Onkemäenjärvi liitettiin konaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon. Järvi on suojeltu lintudirektiivin mukaisena kohteena. Onkemäenjärven Natura-lomakkeella on lueteltu kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lajia sekä neljä säännöllisesti esiintyvää direktiivissä mainitsematonta muuttolintulajia. Lisäksi Natura-rajauksen mukainen alue rauhoitettiin vuosina 2004–2005 yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi.

Onkemäenjärven linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Kuitenkin alueella kalastus ja metsästys sallittu, ellei niitä muiden syiden perusteella kielletä.

Järven virkistyskäyttöä haittaavaa kelluslehtikasvillisuutta on niitetty lähinnä järven itäosan lomarakennuksien edustalta ja näitä ranta-alueita on myös ruopattu. Talkootyönä tai kesäasukkaiden toimesta Leppinokan yhteisen venevalkaman edustalle niitetään vuosittain väylä tiheän kelluslehtikasvuston läpi. Järven tulouoman suulle on kaivettu myös uusi ruokoluhdan läpi johtava jatkouoma uoman tukkeutumisen ja tulvimishaittojen ehkäisemiseksi. Onkemäenjärvelle on julkaisu vuonna 2013 hoito- ja käyttösuunnitelma.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

'''Linnusto'''

'''Kalasto ja sammakot'''

Onkemäenjärveä käytetään kotitarvekalastukseen ja siellä ei ole tehty koekalastuksia. Kalastajien mukaan särkikanta on järvellä erittäin tiheä. Lisäksi saaliiksi saadaan mm. haukea, ahventa, lahnaa ja suutaria.

Onkemäenjärvi on myös tärkeä viitasammakon lisääntymispaikka. Kutevia sammakoita on havaittu runsaasti Marttilanlahdella sekä järven etelä- ja lounaisosien luhtien märimmissä osissa.

'''Sudenkorennot'''

Vuoden 2010 maastokäynnillä Onkemäenjärvellä havaittiin 14 eri sudenkorentolajia. Näistä runsaimmat olivat isotytönkorento (noin 2000 yksilöä) ja sirotytönkorento (noin 1500 yksilöä). Harvinaisimmat järvellä tavatut lajit olivat täplälampikorento (noin 100 koirasta ja 3 naarasta) ja lummelampikorento (3 koirasta) järven eteläosassa sekä keskiosan korteikko- ja kelluslehtisalueilla. Sudenkorentojen yksilömäärät lienee todellisuudessa huomattavasti suurempia, koska kaikkia hankalasti saavutettavia paikkoja ei voitu kartoittaa kattavasti.

'''Kasvillisuus'''

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==