Kiuruvesi (04.523.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Kiuruvesi -järvi sijaitsee [[Kiuruvesi (kunta)|samannimisessä kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet. 

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha). 

Valuma-alueen ala on järven luusuaan rajattuna on  mukaan lukien 1415 km², josta vettä 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Koskenjoen valuma-alue (04.56)|Koskenjoen valuma-alue]], 669 km².

== Vedenkorkeudet ja virtaamat ==

Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm.

Kiuruvesi laskee noin 11 km pitkää Kiurujokea pitkin Haapajärveen. Kiurujoen Saarikoskessa on säännöstelypato, ns. Runnin neulatammi, jolla säännöstellään Kiuruveden vedenpintaa. Kiurujoen keskivirtaama on noin 13 m3/2, keksiylivirtaama noin 100 m3/s ja keskialivirtaama noin 0,1 m3/s.

== Säännöstely ja sen kehittäminen ==

Kiuruveden säännöstelyn aloitti tie- ja vesirakennushallitus vuosina 1903 - 1906. Säännöstely suunniteltiin alun perin palvelemaan lähinnä vesiliikenteen tarpeita. Uiton loputtua säännöstely muutettiin palvelemaan paremmin maatalouden tarpeita. Säännöstely oli 1960-luvulle saakka järvenlaskuyhtiön hoidossa. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Säännöstely hoidetaan Kiurujoen Saarikoskessa olevalla padolla vesistötoimikunnan 30.3.1935 antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden 10.1.1936 osittain muuttaman ja vahvistaman järvenlaskuluvan perusteella. Säännöstelyohje on yksinkertainen. Vedenpinta pyritään pitämään yleensä tavoitetasolla N43+88,40 m. Ennen kevättulvan tuloa pintaa lasketaan 0,4 m varastotilan tekemiseksi järveen. Kevättulvalla pato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta on tavoitetason N43+88,40 m yläpuolelle.

Kiuruveden säännöstelyn vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia arvioitiin ensimmäisen kerran Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mah-dollisuuksia selvittäneessä hankkeessa (Keto, A. ym., 2008. Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2/2008). Selvityksessä todettiin joitakin tarpeita säännöstelyn muuttamiseen, joten ympäristökeskus käynnisti vuonna 2008 perusteellisemman selvityksen Kiuruveden säännöstelyn kehittämismahdollisuuksista.  Samassa hankkeessa selvitettiin säännöstelyn kehittä-misen lisäksi mahdollisuuksia Kiuruveden tilan parantamiseksi. 

Kehittämishankkeen loppuraportissa (Miettinen, T. ym., 2013. Kiuruveden tilan paran-taminen - Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten raportteja 107/2013, http://www.doria.fi/handle/10024/94024) esitettiin joukko säännöstelyn kehittämistä koskevia suosituksia, joilla voidaan parantaa järven tilaa ja käyttömahdollisuuksia. Suositusten perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti säännöstelyluvan tarkis-tamiseen tähtäävän suunnittelun keväällä 2014.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Kiuruveden säännöstelystä [http://viveyp.invianet.com:82/default.asp?node=19621&lan=fi http://viveyp.invianet.com:82/default.asp?node=19621&lan=fi] [[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]