Kiiskilampi (21.031.1.007)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Lampi ja sen ympäristö==

Kytäjä-Usmin alueen pohjoisosassa, kallioperän murroslinjassa sijaitseva Kiiskilampi on pieni, 10 metriä syvä lampi. Lampea ympäröivä, 26 hehtaarin, valuma-alue on rikkonaista kalliomaastoa. Lammen eteläpäähän laskee kaksi pientä ojaa, lammesta lähtevää laskuojaa ei ole. Kiiskilampi muistuttaa kooltaan ja muodoltaan sen kaakkoispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolammia], jolla on kuitenkin suuri valuma-alue tulo- ja laskuojineen. Kiiskilammen lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari] ovat myös lähes samankokoisia ja lähes samansyvyisiä kuin Kiiskilampi.

Kiiskilammen rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, joten rakentaminen eikä metsähakkuu ole rantavyöhykkeellä sallittua. Kiiskilammen pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, jolta on opastettu polku lammen rannan leiripaikalle.

Kiiskilampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen lampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa myös tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.

==Veden laatu==

Kiiskilammen eteläosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja 2013 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä.

Kiiskilammessa vesi on kirkasta ja humustaso on lähialueen seurantalammista matalin. Päällysvedessä väriluku on vaihdellut 55-70 mg Pt/l ja pH-arvo on ollut lähes neutraali. Kesällä näkösyvyydeksi mitattiin lammessa peräti 165 cm. Ensimmäinen vedenlaatuhavainto Kiiskilammesta on vuodelta 1984. Silloin väriluku oli 35 mg Pt/l.

Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Kiiskilampeen muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedessä. Talvella aivan lammen pohjan tuntumassa vesi on ollut hapetonta, mutta muuten alusvedessä on ollut vähän happea. Kesällä happi on ollut loppu pohjalla noin metrin vesikerroksessa. Kesällä 2007 Kiiskilammessa, lämpötilan harppauskerroksessa esiintyi happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärvessä] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskarissa].

Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on 10-15 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä fosforipitoisuus oli tätä tasoa. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet kaksinkertaisia.

Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.

Kun elokuussa 2007 Kiiskilammesta otettiin vesinäytteitä, lähes koko lammen alueella todettiin veden pinnassa ja pintakerroksessa sinilevää. Pinnasta kerätty levä mikroskopoitiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Näytteessä esiintyi ''Woronichinia compacta'', ''E. karelica'' ja ''Anabaena cf. elliptika'' -leviä. Nämä ovat sinilevien eli syanobakteerien sukuun kuuluvia lajeja, joiden myrkyllisyydestä ei ole osoitusta. Päällysvesikerroksesta määritetty, levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus, 17 µg/l, osoitti rehevyyttä.

Elokuussa 2013 Kiiskilammessa ei todettu sinileviä. Veden pintakerroksessa esiintyi sen sijaan vaaleanharmaita hyytelöpalloja tms., jotka hajosivat, kun niihin koski. Kokoa hyytelöpalloilla oli muutamasta millimetristä runsaaseen senttimetriin (kuva). Mitä hyytelöpallot olivat jäi arvoitukseksi. Levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus oli ajankohtana melko matala, 9 µg/l. Päällysvedessä todettiin kuitenkin hapen ylikyllästystila, 103 %, mikä syntyy kun levätuotanto on voimakasta ja levien yhteytystoiminnassa syntyvä happi vapautuu veteen, mutta ei ehdi vapautua siitä riittävän nopeasti ilmakehään.
 
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta.
 
Kiiskilammen päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 vuoden 1984 tasoa osoittaen karuja kasvuolosuhteita.

Kiiskilammen pinnassa esiintyi elokuussa 2013 vaaleanharmaita hyytelöpalloja, jotka hajosivat, kun niihin koski. Mitä ne olivat, jäi epäselväksi.

==Reitit ja paikat==

===Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto===

Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/?f=Uudenmaan_ELYkeskus Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Kiiskilammen pohjoispäässä on [http://kytaja-usmi.fi/index.php/retkikohteet/kiiskilampi Kytäjä-Usmin ulkoilureitin leiripaikka]. Ulkoilureitiltä risteävän polun kohdalla on viitta Kiiskilammelle sekä käymälä ja katoksessa nuotiopuita. Polku jatkuu lammen rantaan, mistä löytyy uimalaituri, nuotiopaikka ja yöpymistä varten laavu ja telttapaikka. 

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1057/J%E4rvien%20seuranta.html Vedenlaadun seurannan raportit]

[http://hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Kartat_paikkatieto/Teemakartat/Kyt%C3%A4j%C3%A4_Usmi_Ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]

[http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään karttapalvelu]

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==