Jauholammi (21.031.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

Jauholammi sijaitsee [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] lounaispuolella. Lammen valuma-alue, kooltaan 80 hehtaaria, on rikkonaista metsien peittämää kallio- ja moreenimaastoa, osaksi pelloiksi muokattua savikkoa. Lampeen tulee muutama pieni oja ja vedet laskevat lammesta kaakon suuntaan kohti Mätälampea ja yhtyvät sen laskuojaan, joka vie vedet Kytäjokeen. Lammen kaakkkoiskulmassa on pieni saari. Lammen rannalla ja rannan läheisyydessä on asutusta.

==Veden laatu==

Jauholammin syvänteen vedenlaatua on seurattu viime vuosina kuuden vuoden välein osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4 Hyvinkään] pintavesien seurantaa. Havaintopaikka on lammen keskisyvänteessä, jossa syvyyttää on kuutisen metriä.
[[Tiedosto:Jauholampi 2.JPG|200px|left|alt=Jauholammi]]
Jauholammi on lievästi samea, ruskeavetinen lampi, jonka väriluku on noussut viime vuosina. Näkösyvyys on ollut seurantakesinä 110-140 cm eli selvästi alentunut kesän 1997 arvosta180 cm. 

Jauholampeen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötilakerrostuneisuus. Kesällä lammen alusvesi on mennyt lähes hapettomaksi, talvella ei. 

Jauholammissa päällysveden kokonaisfosforipitoisuus, 11 µg/l, oli 2013 seurantavuosien 1997-1998 tasoa. Pitoisuus on lähellä karun veden tasoa, vaikka yleisilmeeltään lampi oli rehevä. Lammen matalilla rannoilla kasvillisuus oli runsasta ja rehevää. Se käyttää hyödykseen valumavesien ravinteet ja ehkäisee tehokkaasti lammen rehevöitymistä. Kesän seurantakerralla lammen alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli hieman koholla, kuten myös typpi- ja rautapitoisuudet. Vesi oli myös selvästi samentunutta. Merkittävää, rehevöitymistä edistävää sisäistä kuormitus ei lammessa todettu.

Jauholammissa klorofylli ''a''-pitoisuus on vaihdellut viime vuosina 11-20 µg/l, eli osoittavat reheviä kasvuolosuhteita. Sinilevien eli syanobakteerien esiintymisestä ei ole havaintoja. Veden hygieeninen laatu oli 2013 Jauholammissa hyvä ja vesi virkistyskäyttöön sopivaa. 

<gallery widhts=260 heights=100 perrow=3>
Tiedosto:Jauholammi Variluku.gif|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l.  Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:Jauholammi Happipitoisuus.gif|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Tiedosto:Jauholammi Fosforipitoisuus.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Luonnontilaisissa vesissä typpeä on 200-500 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==

Jauholammin rannan rehevä kasvillisuus hyödyntää valumavesien mukanaan tuomia ravinteita tehokkaasti ja ehkäisee mm. levähaittojen syntymistä. Kasvillisuus vaikeuttaa rantojen käyttöä ja niitä voi poistaa kulkureittien avaamiseksi järvelle.

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.hyvinkaa.fi/fi/Asuinymparisto_rakentaminen/Asuminen/Jatteet-ja-kierratys/#.VGmoi_msX_E Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset)]. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia.  Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu.html Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Ymp%C3%A4rist%C3%B6_ja_luonnonsuojelu/Liitetiedostot/YMPSUM%C3%84%C3%84R%C3%84YKSET%202009.pdf Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

==Reitit ja paikat==

Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura 2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Ulkoilualueelle pääsee hyvin Jauholammin kaakkoispuolella olevan [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29/Uimaranta Usminjärven uimarannan] parkkipaikan (Usminjärventie 206) kautta tai jatkamalla Jauholammin länsirantaa sivuavaa tietä pitkin [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolammelle].

Jauholammista kaakon suuntaan sijaitseva Mätälammin purolehto on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi luontotyypiksi. Mätälammin luona on jäljellä vielä myös iäkkäitä, osin soistuneita kuusikoita, jotka ovat linnustolle tärkeitä (mm. pohjantikka pesimäympäristö). Mätälammilla pesii myös uhanalainen pikkusieppo ''(Ficedula parva)''. Lehdoissa esiintyy useita vaateliaita lehtokasveja, mm. humala, kullero ja Uudellamaalla uhanalainen kaiheorvokki ''(Viola selkirkii)''. Pohjalammin eteläpuolisessa puronvarsilehdossa kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista kynäjalavaa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.vhvsy.fi/content/fi/1/93/Veden%20laatu.html Vedenlaadun seurannan raportit]

[http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue]

[http://hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Kartat_paikkatieto/Teemakartat/Kyt%C3%A4j%C3%A4_Usmi_Ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]

[http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]