Ridasjärvi (21.094.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

Matalassa Ridasjärvessä keskisyvyys on vain 0,8 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä. Järven vesialaksi on arvioitu 291 ha ja rantaviivan pituudeksi runsaat 7 km. Järvi on suorantainen ja voimakkaasti umpeen kasvava.

Suurelta, 8,4 km<sup>2</sup>, valuma-alueelta järveen tulee vettä Aulinjoen kautta [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syk%C3%A4ri_%2821.094.1.002%29 Sykäristä] sekä Panninojasta ja Parikkaanojasta, jotka keräävät vetensä Mustasuolta ja Ritassaarensuolta. Järven rantoja ympäröivät laajat suot, lukuun ottamatta järven itärannan kapeaa moreeniselännettä, jolle on rakentunut Ridasjärven kylä. Ridasjärven valuma-alue on maankäytöltään peltovaltainen. Järveen juoksutetaan kesäisin lisävettä Päijänne –tunnelista.  Ridasjärvestä vesi laskee Keravanjokeen.

Ridasjärvi ja sitä ympäröivät suot; Järvisuo ja Ritassaarensuo muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden, joka on suojeltu Natura 2000-alueena. Ridasjärveä ympäröivät suot on rauhoitettu soidensuojelualueena vuonna 1981. Järvi on  ympäristöineen valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka  kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan.

==Nykytila ja suojelu==

==Veden laatu==

Ridasjärven vedenlaatua seurataan kesällä kuukausittain järveen johdettavan lisäveden velvoitetarkkailuun perustuen. Talvisin järven happitilanteesta saadaan käsitys Keravanjoen yläjuoksulta säännöllisesti otettavista näytteistä.

Ridasjärvessä vesi on ruskeaa humusvettä, jossa korkeat ravinnepitoisuudet takaavat rehevät kasvuolosuhteet. Korkeasta ravinnetilasta hyötyvät suurvesikasvit ja niiden pinnoille kiinnittyneet päällyslevät. Vesikasvit valtaavatkin kesän kuluessa järven laajalti ja hankaloittavat vesillä liikkumista. Järvessä planktonlevien määrää arvioidaan säännöllisesti klorofylli ''a''-mittauksin ja kasviplanktonlajistoa tutkimalla. Tulokset osoittavat rehevyyttä. Kesän 2013 näytteissä kasviplanktonbiomassat vaihtelivat 1-4 mg/l. Haitallisten sinilevien eli syanobakteerien osuus oli matala 1-7 %. Sinilevien runsastumista on toisinaan järvessä todettu, mutta lyhytaikaisesti.

Kesän aikana, kun Ridasjärveen johdetaan keskimäärin 600 l/s väritöntä, niukkaravinteista lisävettä Päijänne-tunnelista, järven vesi vaalenee ja ravinnepitoisuudet laskevat. Etenkin typpipitoisuuksissa tapahtuu selvää laskua. 

Kun kasvukauden jälkeen järven suuri kasvimassa lakastuu ja alkaa hajota, kuluu happea ja ravinteita vapautuu takaisin veteen. Talvella, kun järveen muodostuu jääkansi, järven happivarat ehtyvät nopeasti. Usein jo helmikuussa Keravanjoen latvoilla vesi on ollut heikkohappista Ridasjärvestä tulevasta, lähes hapettomasta vedestä johtuen. Matalassa järvessä veden vaihtuvuus on kuitenkin nopeaa ja järven tulopurojen hapellinen vesi edesauttaa kalojen selviämistä järvessä. Ridasjärven tiedetään olevan hyvä haukijärvi.

Ridasjärven järvityyppi on [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Matala humusjärvi (Mh)]. Sen ekologinen luokka on arvioitu hyväksi.

<gallery widths=200px heights=120px perrow=2 caption=>
Tiedosto:Ridasjarvi Kokonaisfosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Ridasjarvi Kokonaistyppi.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
Tiedosto:Ridasjärvi Klorofylli a.gif|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:Ridasjarvi Variluku.gif|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l.  Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
</gallery>

==Vesiluonto==

===Kasvillisuus===

Ridasjärven vesikasvillisuutta tutkitaan vakiintuneilta kasvilinjoilta noin viiden vuoden välein. Viimeisin kartoitus on vuodelta 2010 (tekijä: J. Venetvaara), jolloin vakiintuneilta kasvilinjoilta löydettiin 43 vesikasvilajia ja 32 rantakasvilajia. Lisäksi linjojen ulkopuolelta löydettiin kolme muuta vesikasvilajia ja yksi rantakasvi. Uusina vesikasvilajeina todettiin molemmat  karvalehtikasvit ''(Ceratophyllum)''. Ridasjärvi on Hentokarvalehti, ''C. submersum'' -lajin toinen löytöpaikka Suomessa.

Kartoituksen perusteella Ridasjärvi on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen. Siitä ovat merkkinä tärkeimpien järven umpeenkasvun indikaattorilajien (järvikorte, järvikaisla, järviruoko, terttualpi ja myrkkykeiso) runsastuminen, mikä on ollut hyvin nopeaa vuosien 2005-2010 välillä. Muussa kasvillisuudessa on myös tapahtunut muutoksia. Rahkasammaleet ''(Sphagnum squarrosum'' ja ''S. angustifolium)'' ja järvikuirisammal ovat runsastuneet luhtaniittyjen muodostumisen ja laajentumisen seurauksena.

===Suot===

Ridasjärven suoalueet kuuluvat Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykeeseen. Suoyhdistymän vallitsevana suotyyppinä ovat rämeet nevapainanteineen, mutta alueella on pienialaisesti myös ruoho- ja heinäkorpea.
Suoalue on valtakunnallisesti merkittävä konsentrinen kermikeidas, suoyhdistymänä melko hyvin kehittynyt, ehjä ja monimuotoinen kokonaisuus. Suon linnustoon kuuluu useita eteläisimmässä Suomessa harvinaisia lajeja.

===Linnusto===

Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Se on pesimälinnustoltaan monipuolinen, mutta myös sen muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys on huomattava. Järvellä pesii naurulokkiyhdyskunta, jossa esiintyy myös harvinaisia pikkulokkeja. Lintudirektiivin lajeista mainittakoon pesivät kaulushaikara, ruskosuohaukka, mustakurkku-uikku ja luhtahuitti. Runsaina esiintyviä lintulajeja ovat sinisorsa, telkkä, nokikana ja härkälintu.

Alueella esiintyy myös uhanalaisia ja harvinaisia hyönteislajeja, kuten luumittari ''(Aspitates gilvaria)'', muurainhopeatäplä ''(Clossiana freija)'' ja rämelehtimittari ''(Scopula virgulata)''

==Vesistön käyttö==

===Lisäveden johtaminen===

Lisäveden johtaminen Päijänne-tunnelista Panninjoen kautta Ridasjärveen ja edelleen Keravanjokeen ylläpitää virkistyskäytölle riittävää vedenkorkeutta Keravanjoessa. Vettä johdetaan kesäisin enimmillään 5 milj. m<sup>3</sup>. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Ridasjärven veden laadulle. Johtaminen perustuu vesioikeuden lupaan vuodelta 1988 ja sitä toteuttaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitos kuntayhtymä. Ridasjärven [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/89/vesistoennusteet.html pinnankorkeutta] seurataan järven luusuan padolla. 

===Kalastus, linnustus===

Ridasjärvi kuuluu Uudenmaan Natura 2000 -kohteisiin, joten kalastajien kannattaa tarkistaa alueelliset lupa- ja kalastussäännöt kalastusluvan myyjältä. Vesistössä esiintyvän luontaisen kalakannan lisäksi Ridasjärveen nousee lohikaloja talvehtimaan Keravanjoelta. Kalastus Ridasjärvessä onnistuu läänikohtaisella vieheluvalla ja osakaskunnan omalla luvalla. Ridasjärven osakaskunta toimii Ridasjärvellä ja sen alueeseen kuuluu myös Panninjoki ja Sykäri (eli Laitilanjärvi). Luvat osakaskunnan vesialueille on myynyt Kylis -kahvilakioskilta Ridasjärven kylällä.

Ridasjärvi on suosittu sorsastuspaikka. Metsästyskortin omaavat voivat ostaa lupia Kylis –kahvilakioskilta.

Ridasjärven kalastuskunta tukee pienpetopyyntiä (supi, minkki, kettu), jotta alueen vesilinnuston  pesintä  ja poikastuotto onnistuisivat varmemmin. Lainattavissa on loukkukalustoa ja lisäksi paikallisille metsästysseuroille maksetaan pienpeto-rahaa.

==Reitit ja paikat==

Ridasjärven koillisrannalla on lintutorni. Alueellisten [http://apus-uudet.kotisivukone.com/ lintuharrastajien kotisivuille]

Järven itärannalla on yhteisranta, josta veneen onnistuu saamaan vesille.

==Järven yhteisöt==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ridasjärven vedenlaatutulokset raportoidaan vuosittain [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1057/J%E4rvien%20seuranta.html Vantaanjoen yhteistarkkailuraportissa]

[http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==