Iso-Haiskari (21.031.1.008)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Lampi ja sen ympäristö==

Keskellä [http://hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Kartat_paikkatieto/Teemakartat/Kyt%C3%A4j%C3%A4_Usmi_Ulkoilualue_2013.pdf Kytäjä-Usmin metsäaluetta] on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4h%C3%A4-Haiskari_%2821.031.1.009%29 Vähä-Haiskari] ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuu ole sallittua.

Iso-Haiskari on pinta-alaltaan 4,4 ha ja sen valuma-alue on noin 80 ha. Lammen syvyys on 8 metriä. Iso-Haiskari on kokonsa ja valuma-alueensa koon perusteella [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolampea] vastaava. Iso-Haiskarin lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] on myös lähes samankokoinen kuin Iso-Haiskari, mutta sen valuma-alue on pienempi.

Iso-Haiskarin länsirantaan pääsee ulkoilureittiä pitkin. Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.

==Veden laatu==

Iso-Haiskarin itäosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja 2013 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997-1998. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä. 

Iso-Haiskarissa vesi on kirkasta, erittäin ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku on ollut 2000-luvulla 120-180 mg Pt/l, mikä on kaksinkertainen vuoden 1984 värilukuun, 70 mg Pt/l, verrattuna. Kesällä 2013 veden näkösyvyydeksi mitattiin 45 cm. Vähä-Haiskarissa vesi on hieman Iso-Haiskaria vaaleampaa.

Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Iso-Haiskariin muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedestä. Kesällä 2007 Iso-Haiskarissa esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös Usminjärvessä ja Kiiskilammessa.

Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on yleensä 10-15 µg/l. Iso-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus on ollut lähes tätä tasoa, paitsi elokuussa 2013 selvästi korkeampi, 25 µg/l. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet päällysvettä selvästi korkeampia, etenkin vuonna 2013, jolloin fosforipitoisuus oli lähes 60 µg/l. 

Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Iso-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 600-800 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.

Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus on ollut 11-12 µg/l, eli lähinnä lievästi rehevän pienveden tasoa. Tietoa sinilevien eli syanobakteerien esiintymisestä lammen vedessä ei ole.

[[Tiedosto:Iso-Haiskari Lampotila ja happipitoisuus.gif|center|400px|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.]]

Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta.

[[Tiedosto:Iso-Haiskari Kokonaistyppi ja Kokonaisfosfori.gif|center|400px|Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.


Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.]]

Iso-Haiskarissa päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 aikaisempaa korkeampi. Typpipitoisuuksissa ei ole eroja kesien välillä.

==Reitit ja paikat==

===Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto===

Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/?f=Uudenmaan_ELYkeskus Natura 2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa [http://kytaja-usmi.fi/index.php/retkikohteet/iso-haiskari Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka]. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.vhvsy.fi/content/fi/1/93/Veden%20laatu.html Vedenlaadun seurannan raportit]

[http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]