Keravanjärvi (21.096.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ympäristöineen==

Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km2 ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen.
Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m.
Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km2. Valumaalueesta
lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä
on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa
oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005
mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

==Nykytila ja suojelu==
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut
luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003.
Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l vuonna 2003. Tällä perusteella
järvi voidaan luokitella reheväksi. Samoin klorofyllipitoisuus (15 μg/) ilmentää
30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008
rehevyyttä. Keravanjärvi on ruskeavetinen ja sen pH olikin alle neutraalin (6,4).
Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu,
lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä
(8,4 mg/l).

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l)
vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus
oli 29 μg/l. 

Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus
kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus
oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä
koskien Keravanjärveä.

Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

==Veden laatu vuodesta 2005 alkaen==

Keravanjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu satunnaisia vesinäytteitä vuodesta 1984 alkaen. Seurantaohjelman havaintopaikka, Keravanjärvi keskiosa1, sijaitsee järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin 2,4 metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri ja happipitoisuus on määritetty satunnaisesti myös kahden metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteet on otettu kokoomanäytteenä syvyydestä 0–1 metriä vuonna 2011 ja syvyydestä 0–2 metriä vuosina 2005 ja 2008.

Keravanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen ja kemiallinen tila] on hyvä. Lähialueella sijaitsee Hyvinkään puolella samantyyppinen järvi, [[Sykäri_(21.094.1.002)|Sykäri]]. Humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut korkea kummassakin järvessä, matalimmillaankin 70 mg Pt/l Keravanjärvellä. Näkösyvyys on Keravanjärvessä ollut noin metri, mikä on jonkin verran enemmän kuin Sykärissä. Kummassakin järvessä rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet ja klorofylli-''a''-pitoisuus ovat olleet usein korkeat. Keravanjärvellä kokonaisfosforipitoisuus on useimpina näytteenottokertoina ollut lähes 40 µg/l ja klorofylli-''a ''-pitoisuus on vaihdellut 13–36 µg/l välillä.

Keravanjärvi ei lämpötilakerrostu avovesikaudella altaan mataluudesta ja avoimuudesta johtuen ja happitilanne on ollut hyvä. Vuoden 2014 kesällä kahden metrin syvyydessä oli hapen ylikyllästystä (105 %), joka saattoi johtua [http://www.vesiensuojelu.fi/vesiemme_levahaitat.html limalevän (''Gonyostomum semen'')] esiintymisestä kyseisessä vesikerroksessa. Metrin syvyydessä happipitoisuus ja hapen kyllästysaste olivat jonkin verran matalammat kuin kahdessa metrissä. Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.

<gallery widths=240px heights=140px perrow=2>
Tiedosto:Keravanjarvi ja Sykari variluku.png|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.
Tiedosto:Keravanjarvi ja Sykari klorofylli a ja kok.P.png|alt=Kesän klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuudet. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Klorofylli-a kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä. Karuissa järvissä klorofylli-a-pitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
</gallery>

==Vesiluonto==

===Kasviplankton===

Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vaihdellut 3–5,4 mg/l välillä. Vuosina 2005 ja 2008 limalevän osuus on ollut yli 50 % kokonaisbiomassasta. Haitallisten sinilevien osuus on ollut vähäinen.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia
ei myöskään ole havaittu.

Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja
saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen
puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi.

Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien
perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset
bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla.

Yhteenveto Keravanjärven tilasta:
Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella
reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny
leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut
veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on
yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia
löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä
on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle.
Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella.

Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

==Asutus==

Koska Keravanjärvellä haja-asutuksen osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on suuri, on ranta-alueilla tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia sekä kunnan määräyksiä.  Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu.html Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä].

==Reitit ja paikat==

Keravanjärvellä on kaksi leirikeskusta. Järven eteläpuolella sijaitsee [http://www.jarvenpaanseurakunta.fi/leiriniemi.asp Järvenpään seurakunnan  leirikeskus] ja pohjoispuolella [http://www.setlementtilouhela.fi/Keravanjarven_Louhelan_Leirikeskus.asp   Setlementti Louhela ry:n leirikeskus].  Hyvinkää-Hanko tien varrella olevalla levähdyspaikalla Keravanjärven rannalla on [https://www.facebook.com/pages/Keragrilli/356928424324765?ref=ts&fref=ts Keragrilli]. Osoitteessa Keravanjärvenranta 76 on [http://www.mantsala.fi/asukkaille/liikunta-ja-ulkoilu/urheilu-ja-ulkoilualueet/uimarannat Mäntsälän uimaranta].

==Järven yhteisöt==

Keravanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Haja-asutuksen osuus Keravanjärven ulkoisesta fosforikuormituksesta on merkittävää.
Myös aivan järven rannalla sijaitsevat kurssikeskukset ovat merkittäviä
hajakuormittajia (Soininen 1999). Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1042/Julkaisut.html Veden laadun seurannan raportit]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keravanj%C3%A4rvi Wikipedia]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään karttapalvelu]