Kaveton (21.033.1.014)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

Pitkänomaiseen, pinta-alaltaan lähes 11 hehtaarin Kaveton -lampeen vedet kertyvät noin 100 hehtaarin metsäiseltä valuma-alueelta, jossa sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirjava_%28i%29_%2821.033.1.015%29 Kirjavat -lammet]. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorvensuon kautta [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärveen]. 

Lammen länsirannalla, Punamultakallion reunassa, on Kavettoman tila. Tilan läheisyyteen ja lammen koillispään rantaan on suunniteltu uutta vapaa-ajanasuntojen korttelialuetta, yhteensä kuudelle vapaa-ajan kiinteistölle. Lammen muut rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnosuojelualue korjattu [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta].

Kavettoman eteläosan rannat ja lammen vesialue ovat osa Kytäjä-Usmin [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa], jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

==Veden laatu==

Noin 11 metrisessä Kavettoman syvänteessä, on seurattu lammen veden laatua kuuden vuoden välein osana Hyvinkään pintavesien seurantaa, viimeksi 2012. Näytteet on otettu päällysvedestä (1 m) sekä alusvedestä (10,5 m). 

Kavettomassa vesi oli ruskeaa, väriluku 100-130 mg Pt/l, ja selvästi hapanta, pH alle 6. Veden puskurikykyä happamoitumista vastaan mittaava alkaliniteettiarvo oli päällysvedessä huonolla tasolla. Tilanne oli selvästi vuotta 2006 huonompi, mutta vuosia 1984 ja 1997 parempi. Seurantavuosien 2006 ja 2012 välillä pintaveden pH-arvoissa oli todettavissa talvella vain lievä lasku, pH 5,8 → pH 5,6. 

Happamoitumisen seurauksena kalojen lajimäärä vesistöissä vähenee. Sellaisissa Suomen järvissä, joiden pH on alle 5, kalalajeja on vain muutama. pH:n ollessa yli 6 lajimäärä on kasvaa. Happamoituneen järven yleisin laji on ahven, mutta myös kiiski ja hauki selviytyvät happamoituneissa järvissä. Ahvenkannoissa tapahtuu muutoksia, kun keskimääräinen pH on 5, ja särkikannoissa kun pH on 5,5 - 6. Happamuutta suhteellisen hyvin kestävä ahven häviää järvistä, joiden keskimääräinen happamuus on 4,8 ja särki vastaavasti happamuudessa 5,5.

Happitilanne Kavettomassa oli hyvä. Myös lammen alusvedessä, yli 10 metrin syvyydessä, happea oli jäljellä molemmilla seurantakerroilla yli 3 mg/l. Näyttää siltä, että lammen happivarat eivät rajoittaneet kalojen elinolosuhteita.

Ravinteisuudeltaan Kaveton on lievästi rehevä, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli kesällä 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 550 µg/l. Pitoisuudet olivat hieman edeltävää seurantakertaa matalampia. Alusvedessä on ravinteita päällysvettä enemmän.

Kavettomassa vesi oli kirkasta. Kesällä 2012 näkösyvyydeksi mitattiin 1,3 metriä. Kesän näytekerralla päällysvedessä (0-2 m) klorofylli ''a''-pitoisuus oli 11 mg/l. Edellisellä seurantakerralla pitoisuus oli 31 µg/l eli erittäin rehevän veden tasoa. Pienessä lammessa leväpitoisuudet voivat vaihdella nopeasti esim. sateiden jälkeen, kun valumavedet tuovat lisäravinteita valuma-alueelta.

<gallery widths=240px heights=220px perrow=2>
Tiedosto:Kaveton Fosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Kaveton Typpi.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Alueen luonto==

Kaveton ympäristöinen on määritelty [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4 Hyvinkään] hiljaisiksi alueiksi. Hyvinkään hiljaisiksi alueiksi. Lammen lähimetsät ovat säästyneet metsähakkuilta. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltu [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualue] estää metsähakkuut Kavottoman ja Kirjavat-lampien läheisyydessä.

Kavettoman alueella on tehty mm. rantakaavoitukseen liittyviä luontoselvityksiä. Linnustoa alueella on kartoitettu 2007-2011. Kavettoman rannoilla liikuttaessa korviin voi kantautua kevättalvella niin metson kuin teerenkin soidinäänet ja kesällä kaakkurin huuto Kirjavat-lampien suunnalta. Nämä ja myös mm. pyy, palokärki, harmaapäätikka, viirupöllö, mehiläishaukka ja kehrääjä ovat alueen linnustoa.

==Reitit ja paikat==

Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järviwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]