Hietalammi (21.035.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

Hyvinkään luoteisosassa sijaitseva pinta-alaltaan pieni (2 ha), mutta syvä (suurin syvyys 9 m) Ahvenlammi saa vetensä metsäojista.  Ahvenlammin kapenevasta koilliskulmasta vedet laskevat pientä ojaa pitkin [[Hietalammi_(21.035.1.001)|Hietalammin]] suuntaan. Lammen rannat ovat rakentamatonta eikä lammelle johda teitä.

Ahvenlammin rannat ovat luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. Ahvenlammi kuuluu myös [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kytajan__Usmin_metsaalue%285464%29 Natura2000-verkostoon], jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

==Veden laatu==

Ahvenlammilta on otettu vesinäytteitä vain vuonna 1984 maalis- ja syyskuun loppupuolella. Vesi oli humuspitoista ja erittäin hapanta, pH oli alle 5, ja alkaliniteettia eli veden puskurikykyä happamuutta vastaan ei ollut. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut myös kesällä ja happi oli loppu alusvedestä sekä kesällä (jo viidessä metrissä hapeton) että talvella. Ravinnepitoisuudet olivat karulle/keskirehevälle järvelle tyypillisiä.  Klorofylli-''a'', joka kuvaa kasviplanktonin määrää vedessä, oli karun järven tasolla (5,3 µg/l).

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==