Ylisjärvi (24.043.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

==Nykytila ja suojelu==
Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2013 määritelty välttäväksi. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuret. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Järven ravinnepitoisuudessa on kuitenkin ollut havaittavissa lievää laskua 2010-luvulla. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain erittäin suuria, mutta ne ovat pienentyneet huomattavasti vuodesta 2005 lähtien.

Pintavedessä on ollut havaittu voimakastakin hapen ylikyllästystä kesällä, mikä liittyy järven voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Hapen ylikyllästystä on esiintynyt kesäisin jopa pohjanläheisessä vedessä. Siinä on kuitenkin ollut havaittavissa laskua 2000-luvulla. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt tyydyttävänä ajoittaisia happivajauksia lukuun ottamatta. Talvisin hapenpuute on ollut pohjassa voimakasta ja se on ajoittain loppunut kokonaan.

Järven vesi on hyvin humuspitoista, ja sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen se on laskenut 1980-luvun alun tasolle.  Näkösyvyys on vastaavasti parantunut etenkin kesällä, mutta on yhä alle metrin. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut ja ollut hieman kohollaan, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa. 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013

Päivitetty 13.7.2015

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015">
Tiedosto: ylisjarviptot.JPG|<span caption="kokonaisfosfori"></span>
Tiedosto: ylisjarvintot.JPG|<span caption="kokonaistyppi"></span>
Tiedosto: ylisjarvichla.JPG|<span caption="klorofylli-a"></span>
Tiedosto: ylisjarvinakosyvyys.JPG|<span caption="nakosyvyys"></span>
Tiedosto: ylisjarviO2pinta.JPG|<span caption="happipinta"></span>
Tiedosto: ylisjarviO2pohja.JPG|<span caption="happipohja"></span>
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

'''Kasvillisuus''' on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara.  Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.

Järven '''kalasto''' on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki. 

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa   kurnuttelee runsas '''sammakkokanta'''. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia '''matelijoita'''.

'''Vesilinnustoa''' luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011  myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen '''nisäkäs '''. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==